Pienempi hoitovastike, kutistunut hiilijalanjälki ja helpommin hallittava korjausvelka. Kuulostaa melkein liian hyvältä, mutta nämä kaikki voidaan saavuttaa taloyhtiön energiatehokkuutta parantamalla. Taloyhtiöille on saatavilla tällä hetkellä myös taloudellista tukea energiankulutuksen vähentämiseen.

Listasimme viisi syytä, miksi nyt kannattaa toimia!

1. Energialasku ja hoitokulut pienenevät

Lämmityslasku muodostaa suuren osan taloyhtiön kuluista: kerrostaloyhtiön hoitokuluista lämmityksen osuus on yli 21 % ja rivitaloyhtiössä noin 20 %*. Lämmityskuluihin voidaan vaikuttaa monin tavoin, usein jo lämmitysjärjestelmän säädöillä saadaan aikaan pieniä säästöjä. Merkittävämmät vaikutukset energiankulutukseen edellyttävät yleensä isompia muutoksia.

Jos taloyhtiössä esimerkiksi otetaan käyttöön poistoilman lämmöntalteenotto, ostoenergiasta pystytään leikkaamaan 50–60 %. Mikäli taloyhtiön lämmitysmuoto muutetaan öljystä tai maakaasusta maalämpöön, ostoenergian määrä putoaa vielä reilummin, noin 60–70 %. Lämmityksestä aiheutuvat kulut vähintään puolittuvat, ja hoitovastikkeesta karsiutuu pois 10 %. ”Käytännössä lämmöntalteenotto toimii niin, että katolla sijaitsevan huippuimurin kautta tavallisesti hukkaan menevä lämpöenergia tuodaan takaisin käyttöön lämpöpumpun avulla, ja hukkaenergialla lämmitetään patteriverkostoa ja käyttövettä”, kertoo Granlundin Timo-Mikael Sivula, jolla on yli 10 vuoden kokemus taloyhtiöiden energiatehokkuushankkeista.

Ja mikä parasta, energiatehokkuuden parantamistoimenpiteet voidaan rahoittaa syntyneillä säästöillä. Tyypillinen takaisinmaksuaika energiatehokkuustoimenpiteille on noin 6–13 vuotta. ”Syntyvien säästöjen määrää tarkastellaan säännöllisesti, ja investoinnin rahoittamisesta ylijäävät säästöt näkyvät pienempänä hoitovastikkeena. Näin osakkaat pääsevät heti nauttimaan syntyneistä säästöistä”, toteaa Timo-Mikael.

2. Taloyhtiön päästöt vähenevät, ja hiilijalanjälki kutistuu

Energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet vaikuttavat myös taloyhtiön hiilidioksidipäästöihin.

Hiilijalanjälki pienenee merkittävästi jo, kun ostoenergian osuutta saadaan leikattua, mutta päästöjen vähenemistä voidaan taloyhtiössä tehostaa lisää hankkimalla jäljelle jäävä energiantarve uusiutuvista energialähteistä.

Yksi vaihtoehto on itse tuotettu aurinkosähkö. ”Jos taloyhtiön aurinkopaneelit mitoitetaan hieman tarvetta suuremmiksi, niin sähköä tuotetaan varastoon aurinkoisina päivinä ja käytetään sitä pilvisempinä kausina”, kuvaa Timo-Mikael. ”Nykyään markkinoilla on toimivia virtuaaliakkuja, joita hyödyntämällä tuotettua energiaa saadaan varastoitua ja otettua käyttöön tarpeen mukaan”.

Taloyhtiöillä on suuri rooli Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa – asuinkerros- ja rivitalojen lämmitys muodostaa noin 7 % Suomen hiilidioksidipäästöistä**. ”Hieno huomata, miten paljon taloyhtiöiden kiinnostus päästöjen vähentämistä ja hiilineutraaliutta kohtaan on lisääntynyt. Moni taloyhtiön edustaja miettii, miten voimme tehdä osamme ilmastonmuutoksen hillitsemisessä”, iloitsee Timo-Mikael Sivula.

3. Tukea energiatehokkuustoimiin on nyt hyvin saatavilla

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA jakaa vuoteen 2022 mennessä 100 miljoonaa euroa tukea energiatehokkuuden parantamiseen. Tuettaviksi kustannuksiksi hyväksytään toimenpiteitten mukaan 20 %-100 %. Avustusta voi saada kokonaisuudessaan enintään 50 % toteutuneista, energiatehokkuutta parantavista ja tuettavaksi hyväksytyistä kustannuksista.

Käytännössä ARAn avustusta on mahdollista saada enintään 4000 euroa asuntoa kohti. Mikäli energiatehokkuuden vertailuluvussa eli E-luvussa päästään lähes nollaenergiatasoon, tuki voi olla jopa 6000 euroa asuntoa kohden. ”Avustuksen myöntämiseen vaikuttaa taloyhtiön korjaushistoria ja pitkän aikavälin suunnitelmat. Taloyhtiön PTS – pitkän tähtäimen suunnitelma taloyhtiön ylläpidosta ja korjauksista – on siis oltava kunnossa”, sanoo Timo-Mikael Sivula.

Pohjoismaiden Investointipankki NIB myöntää pankeille ns. vihreää lainaa, jota pankit voivat myöntää energiatehokkuutta ja ekologisuutta parantavaan toimintaan. Lainan kulut ovat taloyhtiölle tällöin selkeästi tavallista pienemmät.

4. Korjausvelka pysyy kurissa

Korjausvelan hallinta taloyhtiössä on helpompaa, kun energiakulut ovat pienemmät. Säästöt energialaskussa voivat myös keventää korjausvelan kattamiseen tarvittavaa lainaosuutta.

Energiatehokkuus kannattaa ottaa huomioon kaikkien korjausten kohdalla. Julkisivuremonttia suunnitellessa kannattaa selvittää, lisätäänkö samalla eristystä, mikä pienentää energiankulutusta. Remontin kustannukset eivät merkittävästi nouse mutta talon elinkaarikustannukset pienenevät.

Linjasaneerauksen yhteydessä voidaan parantaa asumisviihtyvyyttä asentamalla jäähdytysjärjestelmä. Lämpöpumpun tai maalämmön avulla tuotettuna jäähdyttäminen ei vaikuta E-lukuun eikä kasvata ostoenergian tarvetta mutta lisää talon houkuttelevuutta ja asumisviihtyvyyttä.

5. Taloyhtiön arvo kehittyy pitkäjänteisesti

Energiatehokkuuden parantaminen edellyttää koko taloyhtiön tarkastelua kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä, aina rakennusvuodesta korjaushistoriaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin. ”Energiatehokkuus kytkeytyy kaikkiin talon järjestelmiin: lämmitykseen, ilmanvaihtoon ja vesiputkistoihin, julkisivuun, eristyksiin, sähköihin ja kiinteistöautomaatioon”, muistuttaa Timo-Mikael. ”Energiatehokkuushankkeen kautta tuodaankin usein pitkän tähtäimen suunnitelmallisuutta vahvemmin koko taloyhtiön toimintaan”.

Osallistuminen ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttaa myös taloyhtiön markkina-arvoon ja maineeseen. ”Vähäpäästöiset tai jopa hiilineutraalit taloyhtiöt ovat selkeitä voittajia, kun asuntojen arvo alkaa alueella kasvaa. Energiatehokkuuteen panostaneet taloyhtiöt kiinnostavat eniten”, sanoo Timo-Mikael Sivula.

Mistä kannattaa lähteä liikkeelle?

Energiatehokkuuden edistäminen alkaa taloyhtiön kartoituksella. Energiatehokkuushankkeen suunnittelussa otetaan huomioon taloyhtiön kunto ja tulevaisuuden tavoitteet. ”Käymme läpi talotekniikan, korjaustarpeet ja korjaushistorian. Myös taloyhtiön koko, sijainti, ikä, käytetyt rakennusmateriaalit ja rakennustekniikka vaikuttavat suunnitteluun”, kertoo Timo-Mikael. ”Kartoituksen avulla laadimme toimenpide-ehdotukset, joille laskemme investointikustannukset, takaisinmaksuajat ja korkotuottoarviot”.

Energiatehokkuushankkeesta rakennetaan yhdessä taloyhtiön kanssa kustannustehokas kokonaisuus. ”Oikein suunnitelluilla toimenpiteillä vältetään yli-investoinnit. Myös toimenpiteiden tekeminen oikeassa järjestyksessä pitää ottaa huomioon, sillä tämä voi vaikuttaa kokonaiskustannuksiin ja asumismukavuuteen”.

Suunnitteletko taloyhtiön energiatehokkuuden parantamista? Ota yhteyttä Granlundin asiantuntijoihin!

* Lähde: Tilastokeskus – Asunto-osakeyhtiöiden talous 2019

** Lähde: YM, Suomen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia