Energiansäästövinkit

Asunto-osakeyhtiössä asumisen pelisäännöistä määrätään asunto-osakeyhtiölaissa, yhtiöjärjestyksellä ja järjestyssäännöillä. Osakkaalla on laissa määrättyjä oikeuksia, vastuita ja velvollisuuksia. Osa niistä koskee myös vuokra-asukasta. Vastuiden ja velvollisuuksien laiminlyöminen voi johtaa korvausvelvollisuuteen tai huoneiston hallintaanottoon.

Energiansäästövinkit

Energiankulutus on taloyhtiön yksi suurimmista kulueristä. Kustannusten kasvua voidaan hillitä säästämällä lämmityksessä ja lämpimän veden kulutuksessa. Niillä saadaan suurin vaikutus energiankulutukseen.

Sähkön kulutuksessa säästöt muodostuvat pienistä palasista sieltä täältä. Tekemällä monta pientä sähkö säästävää toimenpidettä syntyy suuri säästö, ja mitä useampi säästää, sitä enemmän säästyy.

Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Sen osuus hoitokuluista on ollut 30-40 %. Energian hintojen nousun myötä osuus kasvaa entisestään. Lämmitystä tehostamalla on mahdollista säästää nopeasti ja tuntuvasti.

Tiputa lämpötilaa

Sään viiletessä on tärkeää säätää ja pitää huonelämpötilat kohdillaan. Laita lämpömittarit jokaiseen huoneeseen ja seuraa eri tilojen lämpötiloja säännöllisesti. Mittaa lämpötila aina keskeltä huonetta, noin metrin korkeudelta lattiasta. Hyödynnä seurantatietoja lämmitystä koskevissa säästötoimenpiteissä.

Vältä ylilämmittämistä. Oleskelutiloissa riittää 21-22 astetta ja makuuhuoneissa voi olla sitäkin viileämpää. Jos tuntuu vetoisalta, lämpötilan nostamisen sijaan kannattaa tarkistuttaa ikkunoiden tiivisteet. Sopiva lämpötila on tottumuskysymys ja muutokseen tottuu nopeasti.

Asteen muutos lämpötilassa vaikuttaa 5 % lämmityskustannuksiin.

Älä päästä lämpöä karkuun

Lämmityskaudella ilmanvaihto säädetään minimiin. Poistoilma- ja korvausilmaventtiilejä ei tule kuitenkaan pakkasellakaan sulkea kokonaan.

Älä lämmitä ja tuuleta samaan aikaan. Tuuleta nopeasti ristivedolla. Jos tuuletustarve johtuu kuumuudesta, säädä patterin lämpöä pienemmälle. Jos lämpötilat ovat talvella liian korkeita patterin säädöistä huolimatta, ilmoita huollolle, joka voi laskea huoneiston lämpötilaa.

Kun suljet yöksi sälekaihtimet ja vedät verhot ikkunoiden eteen, vähennät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran. Parvekelaseilla on sama vaikutus, eli myös ne kannattaa pitää kiinni.

Tarkista, että ikkunat ja ovet ovat ja menevät kunnolla kiinni myös yleisissä tiloissa.

Tarkista patterin toiminta ja pidä patterin edusta vapaana

Älä peitä patteria verhoilla tai huonekaluilla. Jätä huonekalujen ja patterin väliin ilmaraot, niin ilma kiertää ja termostaatti tunnistaa huoneen todellisen lämpötilan säätääkseen patterin lämmittämään oikein.

Termostaattia kannattaa liikuttaa ääriasennosta toiseen muutamia kertoja vuodessa, jotta venttiilin säätöneula ei jumiudu.

Oikein toimiva vesikiertoinen lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan. Välillä patteri voi tuntua kokonaan viileältä, jos huoneessa on tarpeeksi lämmintä. Jos vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni patterissa. Ota yhteyttä huoltoon, huoltomies tekee ilmauksen.

Vedon tunnetta-tarkista tiivisteet

Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä. Vedon tunnetta ei tulisi lähtökohtaisesti kompensoida nostamalla huoneilman lämpötilaa, vaan aina tulisi ensin selvittää, voidaanko vedon aiheuttaja poistaa. Ongelma voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä. Uusimalla ikkunoiden ja ovien tiivisteet saattaa asunnon vetoisuus vähentyä, tämä puolestaan mahdollistaa alhaisemman huonelämpötilan.

Hyödynnä passiivista aurinkoenergiaa

Lämmityskaudella aurinkoisina päivinä kannattaa pitää verhot auki, niin auringon lämpö pääsee sisään. Puhtaiden ikkunoiden lämmönläpäisykyky on suurin

Taloyhtiön kannatta tarkistaa, ettei porrashuoneita, varastotiloja ja muita yleisiä tiloja lämmitetä liikaa. Myös saunatilojen lämpötilaa ja ilmanvaihto voi säätää, silloin kuin tiloja ei käytetä.

Säädettävillä termostaateilla voidaan lämpötiloja ajastaa tilojen käytön mukaan.

Sopivat lämpötilat

huoneet 20-22
makuuhuone 18-21
kylpyhuone 23-25
rappukäytävä 17
varasto 12
autotalli 8

Omiin vedenkäyttötapoihin, kuten esimerkiksi suihkuttelun pituuteen ja veden tarpeettomaan juoksutukseen esimerkiksi hampaiden pesun yhteydessä, kannattaa kiinnittää huomiota. Vähennä etenkin lämpimän veden käyttöä. Taloyhtiön energiankulutuksesta viidennes menee veden lämmittämiseen.

Keskimääräinen vedenkulutus on noin 120 litraa/henkilö/vuorokausi.Käytetystä vedestä 60 % on kylmää ja 40 % lämmintä. Kulutus on pienempää taloyhtiössä, joissa vesi laskutetaan kulutuksen mukaan. (Kestävä veden käyttö -selvitys, Työtehoseura 2020)

Veden kulutuksen jakautuminen käyttökohteittain

Hygienian hoito, peseytyminen 45 % (54 l/hlö/vrk)
Keittiö 17,5 % (21 l/hlö/vrk)
WC 15 % (18 l/hlö/vrk)
Pyykinpesu 15 % (18 l/hlö/vrk)
Muu esim. siivous, lemmikit 7,5 % (9 l/hlö/vrk)

Pidä suihkukäynnit lyhyinä

Suurin osa lämpimästä vedestä käytetään peseytymiseen. Lyhennä suihkuttelua-aikaa ja sulje hana saippuoinnin ajaksi.

Suihkuhanan virtaama on 12 litraa/min. Jos hana on koko ajan auki, 10 minuutin suihkuttelussa kuluu vettä 120 litraa, josta lämmintä vettä on 60 %. Kokeile, miten nopeasti suihkussa voi käydä! Monelle riittää kaksi minuuttia hyvin.

Yhden vesikuution lämmittämiseen 5 °C:sta 55 °C:een tarvitaan energiaa keskimäärin 58 kWh/vesi-m3

Vedenkulutukseen vaikuttavat myös vesikalusteiden ominaisuudet ja kunto. Nykyaikaisissa hanoissa veden virtaama voidaan rajoittaa. Veden kulutusta voi pienentää myös hankkimalla vettä säästävät suihkupäät.

Pese astiat astianpesukoneella

Lämpimän veden kulutuksen tehostamismahdollisuuksia on myös astioiden pesussa. Vältä astioiden pesua käsin juoksen veden alla. Astioiden pesu koneessa säästää huomattavan määrän vettä ja sähköä. Konepestäviä astioita ei tarvitse huuhdella ennen pesua.

Astianpesukoneen (12-14 astiastoa, leveys 600 mm) sähkön kulutus 0,7-1,2 kWh/pesu, vedenkulutus 6-17 l/pesu. Vastaavan astiamäärän pesu käsin kuluttaa sähköä 1,5-5 kWh ja vettä 40-135 litraa. (Lähde: Helen)

Vältä veden turhaa juoksutusta

Suihkuttele, älä lotraa.
Hana kiinni saippuoinnin ajaksi.
Vältä astioiden pesua juoksevan veden alla.
Sulje hana hampaiden pesun ajaksi.

Suosi pyykätessä energiansäästöohjelmia

Vettä käyttävien kodinkoneiden vedenkulutukset ovat nykyisin pieniä. Koneisiin on tullut automatiikkaa, joka muun muassa annostelee pesuaineen ja määrittää vedentarpeen kulloinkin pestävän pyykkimäärän mukaan. Myös huuhtelukertoja tulee joissakin koneissa automaattisesti lisää vain siinä tapauksessa, jos pesuainetta on annosteltu liikaa.

Vaikka automaattiohjelmat optimoivat kulutusta, on käyttäjän toimilla edelleen vaikutusta lopputulokseen. Koneiden säännöllinen hoito ja puhdistus, täysien koneellisten peseminen, pesuaineen yliannostelun välttäminen ja tarpeenmukaiset ohjelmavalinnat vaikuttavat veden kokonaiskulutukseen. Koneiden energiansäästöohjelmat kuluttavat vain vähän vettä, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää.

Kiinnitä huomiota myös lämpötilaan – sähkönkulutus puolittuu, kun lasket pesulämpötilan 60 asteesta 40 asteeseen.

Ilmoita heti vuotavasta hanasta tai WC-istuimesta huollolle.

Vuotavat vesikalusteet, esimerkiksi WC-istuin tai tiputtava hana, aiheuttavat merkittävää veden hukkakulutusta. Vuotava WC-pönttö voi lorottaa vuodessa vettä hukkaan jopa 260 kuutiota ja kasvattaa asunnon vesi -ja jätevesimaksuja yli 1000 eurolla. Vesikalusteiden säännöllinen hoito ja puhdistus sekä välitön reagointi vikatilanteissa ovat tärkeitä. Vanhat kannattaa vaihtaa uusiin vesipiheihin malleihin.

WC-pöntön vuototarkastus on helppo tehdä laittamalla paperin pala istuimen huuhtelualtaan takaseinään. Jos paperi pysyy paikoillaan, pönttö ei vuoda. Jos paperi kastuu ja liukuu alas veteen, ilmoita huollolle, pönttösi vuotaa!

Hyödynnä tekniikkaa ja suosi vesipihejä malleja

Kun uusit vesikalusteita, suosi hanaa ja wc-istuinta, joissa virtaamaa ja huuhteluveden määrää voidaan säätää. Vesikalusteiden tekniset ratkaisut, kuten kosketusvapaat hanat, virtaaman rajoittimet ja vettä säästävät suihkupäät ovat toimivia ratkaisuja, joilla saavutetaan merkittäviä säästöjä vedenkulutuksessa. Myös energiatehokkaat kodinkoneet, kotiautomaatio ja vesivuodoista ilmoittava teknologia hillitsevät vedenkulutusta.

Taloyhtiö

Hanojen virtaamaa on helppo selvittää vedenvirtaamamittarilla. Kylpyhuoneen/WC:n pesuallashanaan riittää 6 litraa minuutissa, keittiön hanaan ja suihkuun 12 litraa minuutissa. Jos hanojen virtaama on säädöistä huolimatta edelleen liian suuri, on hyvä tarkistaa vesijohtoverkoston painetaso. Liian korkeaa paine saadaan säädettyä sopivaksi vakiopaineventtiilin avulla.

Vakiopaineventtiilistä on vedenkulutuksen vähenemisen ohella myös muuta hyötyä. Se vähentää käyttövesiputkiston ääniä, parantaa vedenlaatua paineiskujen vähenemisen ja vedenvirtausnopeuden pienentymisen seurauksena. Hitaampi vedenvirtaus alentaa myös putkistojen korroosioriskiä. Hanan virtaaman säätö, kuten myös vakiopaineventtiilin tarpeellisuuden selvittäminen, ovat ammattilaisen työtä.

Huoneistosauna

Sähkökiuas on yksi kodin eniten kuluttavista sähkölaitteista. Sauno tehokkaasti ja harkiten. Saunomismääriä ja ajankohtaa kannattaa miettiä. Lämmitä sauna kerralla koko perheelle. Yli puolet kiukaan sähkönkulutuksesta kuluu saunan lämmittämiseen. Älä pidä kiuasta turhaan päällä. Sauno heti saunan lämmettyä ja sammuta kiuas heti saunomisen päätyttyä. Käykää saunassa samaan aikaan tai ainakin tiivisti peräkkäin.

Energian kulutuksen kannalta suositeltavin saunomislämpötila on noin 70 astetta. Sataan asteeseen lämmitetty sauna lisää energiankulutusta 20 – 30 %. Pienennä ilmanvaihtoa lämmityksen ajaksi.

Uusi kiuaskivet säännöllisesti, ne kuluvat käytössä. Jo 1 – 2 viikoittaisella saunomisella kivien vaihtoväli on parin vuoden välein. Vanhetessaan kivet rapautuvat ja painuvat kasaan heikentäen kiukaan ilmankiertoa. Löylyn laatu heikkenee ja kivistä tippunut muju hidastaa kiukaan lämpenemistä ja sähköä kuluu enemmän.

Taloyhtiösauna

Jos taloyhtiössä on yhteissauna, kannattaa saunavuorot tiivistää ja käyttöaste tarkistaa.

Ovathan saunan lämmitysajat esi- ja jälkilämmityksineen käyttöaikojen mukaisia? Samoin saunojen poistoilmapuhaltimien käyttöajat ja tehot on hyvä tarkista, ettei lämpö karkaa harakoille. Saunojen puku- ja pesuhuonetilojen lämpötiloihin kannattaa kiinnittää huomioita käyttöajan ulkopuolella.

Käytä varaamaasi saunavuoro tai peruuta se, ettei sähköä kuluteta turhaan.

Pese astiat astianpesukoneella. Se säästää huomattavan määrän vettä ja sähköä. Astioita ei tarvitse huuhdella ennen koneeseen laittoa. Asettele astiat siten, että ne varmasti puhdistuvat kerralla. Varmista, että suihkuvarret pääsevät pyörimään. Käynnistä kone vasta, kun se on täysi. Valitse ohjelma astioiden likaisuuden mukaan.

Kun peset astioita käsin, älä juoksuta vettä. Pese ja huuhdo astiat tiskialtaassa.

Valitse kullekin ruoalle energiataloudellisin valmistustapa. Käytä mikroaaltouunia erityisesti pienten ruoka-annosten valmistamiseen ja lämmittämiseen. Lieden käyttöä voi korvata myös vedenkeittimellä. Isot määrät uuniin.

Induktioliesi on monesti energiatehokkain

Induktioliesi/-taso on nopea ja tehonsäätö vaikuttaa nopeasti. Induktioliesi kuluttaa sähköä n. 40 % vähemmän kuin valurautalevy ja n. 20 % vähemmän kuin perinteinen keraaminen taso.

Kun lämmität ruokaa/vettä liedellä kattilassa, käytä kantta. Näin ruoka/vesi lämpenee tasaisemmin ja nopeammin. Kun vesi/ruoka kiehuu, laske lämpötilaa.

Valmista uunissa kerralla enemmän ruokaa.

Uunin lämmittäminen 200 asteeseen kuluttaa sähkö lähes yhtä paljon kuin tunnin lämpimänä pitäminen.
Hyödynnä uunin esi- ja jälkilämpö.
Monet ruoat, leivonnaisia lukuun ottamatta, voi panna jo kylmään uuniin. Ruoka lämpiää samalla kuin uunikin.
sammuta uuni ajoissa ja anna ruoan valmistua uuniin varastoituneessa lämmössä.
Kiertoilmauunissa voit paistaa ruokaa usealla tasolla samanaikaisesti.

Jääkaapin suosituslämpötila on +5 astetta ja pakastimen -18 astetta. Jokainen aste kylmempään lisää laitteen sähkönkulutusta noin 5 %.

Mitoita kylmälaitteet oikein taloutesi koon ja tarpeittesi mukaan.
Sijoita laitteet etäälle lämmönlähteistä ja vamista riittävä ilmankierto.
Pidä jääkaappi puhtaana ja järjestä sen sisältö fiksusti. Järjestyksessä olevasta kaapista löydät etsimäsi nopeasti eikä ovea tarvitse pitää turhaan auki.
Ota ja laita kaikki tarvittava kerralla.
Jäähdytä ruuat ennen kylmälaitteeseen laittoa.
Sulata pakasteet jääkaapissa.
Pakasta vain ohjeen mukaisia eriä kerrallaan ja muista ottaa pakastustoiminto pois päältä pakastuksen päätteeksi.
Sulata pakastin säännöllisesti, jos pakastemisessa ei ole automaattisulatusta. Pakastimen seinissä oleva jääkerros vaikuttaa laitteen toimintaan heikentävästi ja nostaa sähkönkulutusta. Pakastimen sulatus kannattaa tehdä talvella, jolloin pakasteet voi viedä parvekkeelle sulatuksen ajaksi.
Imuroi kylmälaitteiden taustat säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa.
Kylmälaitteella käydessäsi varmista, että ovi menee kunnolla kiinni!

Valitse pesulämpötila ja -ohjelma tekstiilien hoito-ohjeen ja likaisuuden mukaan.– Sähkönkulutus puolittuu, kun lasket pesulämpötilan 60 asteesta 40 asteeseen.

Et tarvitse lisähuuhteluita, kun käytät pesuainetta annosteluohjeen mukaisesti.
Tehokas linkous lyhentää kuivausaikaa.
Energiatehokkainta on kuivata pyykki ulkona pyykkinarulla.
Lämpöpumppurumpu käyttää vähemmän sähköä kuin narulla kuivattaminen vie kodin lämpöenergiaa.

Vaatetta ei tarvitse aina pestä, tuuletuskin voi riittää.

Pyykinpesukoneen sähkönkäyttö vaihtelee pesuohjelman ja lämpötilan mukaan. Keskimäärin 40 °C asteen pesuohjelmalla sähköä kuluu 0,5 kWh, 60 °C asteen ohjelmalla 1 kWh ja 90 °C asteen ohjelmalla 2 kWh. Määräautomatiikka säätää vesimäärän sopivaksi pesuohjelman ja pyykin määrän mukaan.

Pesukoneet linkoavat 1000 – 1800 kierrosta minuutissa. Lingon kierrosluvun kasvaessa pyykkiin jäävän veden määrä vähenee, kuivuminen on nopeampaa ja kuivausrummun ja -kaapin sähkönkulutus pienenee. Kuivauslaitteen käyttö on silloin taloudellista ja ripustettunakin pyykki kuivuu nopeasti.

Vaihda valaisimiin vähän energiaa kuluttavat LED-lamput. Energiatehokas led-valaistus kannattaa ja maksaa itsensä takaisin myös pitkän käyttöiän myötä.

Sammuta valot tiloista, joissa ei oleskella tai joita et tarvitse.

Ota automaatio avuksi. Ajastin, hämäräkytkin ja liiketunnistin sytyttävät ja sammuttavat valot tarvittaessa.

Viihde- ja elektroniikkalaitteiden osalta oleellisinta on sammuttaa laitteet ja sovellukset, joita ei käytä. Liittämällä laitteet jatkojohtoon, jossa on erillinen virtakytkin, saat suljettu laitteista kätevästi turhaa kuluttavan lepotilan. Myös laitteiden omiin virransäästöominaisuuksiin kannattaa tutustua ja hyödyntää niitä mahdollisuuksien mukaan.

Uusia laitteita hankkiessasi suosi vähiten kuluttavia malleja, esim. kannettava tietokone kuluttaa vain 10 % pöytäkoneen kulutuksesta. Yleisesti ottaen uudet sähkölaitteet kuluttavat pääsääntöisesti vähemmän sähköä kuin vanhat, jotka voivat olla melkoisia sähkösyöppöjä. Kannattaa tutkia, mitkä laitteet ovat tulleet käyttöikänsä päähän ja paljonko sähköä uusi laite kuluttaisi vähemmän.

Energiatehokkailla laitteilla ja niiden järkevällä käytöllä on merkityksensä sähkölaskun suuruuteen.

Omaa sähkön kulutusta kannatta seurata. Valtaosa sähköyhtiöstä tarjoaa asiakkailleen kulutusseurantaa jopa tuntitasolle asti. Optimoi ja säädä oma kulutuksesi ja tarkkaile, millainen vaikutus sillä on päivittäiseen energiankulutukseen ja kustannuksiin.

Kiinnitä huomiota esimerkiksi eniten energiaa kuluttavien sähkölaitteiden käyttöön. Suurimpia sähkösyöppöjä ovat sähkökiuas, uuni/liesi, pyykinpesu-, pyykinkuivaus- ja astianpesukoneet.

Sähkön kulutuksen seuranta on mielenkiintoista ja voi olla varsin koukuttavaa.

Energiakriisi vaatii kaikilta tulevana talvena kulutusjoustoa, josta on tulossa uusi kansalaistaitomme. Energiakriisin taustalla ovat geopoliittinen tilanne, Venäjän pakotteet, kaasutoimitusten supistuminen Venäjältä Eurooppaan ja Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönoton viivästyminen.

EU edellyttää, että Suomi ja muut jäsenmaat leikkaavat sähkön kulutusta huippukulutustunneilta viidellä prosentilla joulukuusta alkaen. Jotta tavoitteeseen päästään, on kaikkien sähkönkäyttäjien oltava mukana talkoissa. Jokaisen on joustettava, vaikka oma sähkön hinta olisi vielä alhainen. Tulevana talvena kyse ei ole pelkästään hinnasta vaan myös sähkön riittävyydestä. Sähkön tuotannon pelätään joutuvan äärirajoilleen ja johtavan jopa samanaikaista käyttöä rajoittaviin kiertäviin sähkökatkoksiin. Kulutusjoustolla voimme vaikuttaa sähkön hintaan ja sähkökatkojen tarpeellisuuteen.

Kulutusjoustolla tarkoitetaan joustamista omassa sähkön kulutuksessa siten, että vältetään kulutusta kulutushuippuina ja siirretään kulutus kulutushuippujen ulkopuolelle. Kulutuspiikkien aikana sähkö on kaikkein kalleinta ja Suomi on riippuvainen tuontisähköstä.

Suomessa sähkön hinta ja kulutus ovat yleensä korkeimmillaan arkena talviaamuisin klo 8–10, kun ihmiset heräilevät ja aloittavat aamutoimensa, teollisuus pyörähtää käyntiin ja kaupat avaavat ovensa.

Päivän mittaan kulutus tasaantuu, ja seuraava kulutushuippu osuu talviseen alkuiltaan klo 17–19, kun ihmiset palaavat koteihinsa, pistävät uunin ja television päälle samaan aikaan, kun teollisuuden koneet vielä ovat käynnissä ja kaupat sekä harrastuspaikat auki. Pahin tilanne on kovien ja tyynien pakkasjaksojen aikana.

Kulutuspiikkeinä sähköä kannattaa säästää mahdollisuuksien mukaan. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uunin lämmitys ja saunominen, pyykinpesu ja kuivaus sekä astioidenpesu tehdään vähän myöhemmin illalla tai viikonloppuisin, jolloin yhtä selkeitä kulutuspiikkejä ei ole.

Kaikkein edullisinta sähkön hinta on yöllä neljän aikaan, ja se on hyvä hetki esim. sähköauton lataukselle ja ajastettavalle kylpyhuoneen lattialämmitykselle. Pyykin- ja astianpesukoneita ei sen sijaa tässäkään tilanteessa suositella laitettavaksi päälle yöaikaa ilman valvontaa, koska vahinko voi olla hyötyä suurempi.

Lähde: Fingrid Oyj

Vastuunjako tiloittain

Vastuunjako taloyhtiön kunnossapidosta määritellään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan taloyhtiö vastaa rakennuksen ja osakehuoneiston rakenteista, eristeistä ja perusjärjestelmistä sekä järjestelmiin kiinteästi kuuluvista laitteista.

Osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja korjaamisesta niiltä osin, kun ne eivät kuulu taloyhtiön vastuulle. Myös laitteet, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toimivuudelle, ovat osakkaan vastuulla.

Lain määritelmä vastuunjaosta on varsin suppea. Alla oleva listaus vastuunjaosta noudattaa yleisesti käytössä olevaa Kiinteistöliiton laatimaa yksityiskohtaisempaa suositusta ja tulkintaa lain sisällöstä.

Tarkista myös taloyhtiösi yhtiöjärjestys. Lain ja Kiinteistöliiton suosituksen mukaisesta vastuunjaosta voidaan poiketa yhtiöjärjestysmääräyksin.

Keittiö

Keittiö on vastuunjaon kannalta yksi merkittävimmistä kodin tiloista. Keittiössä osakas vastaa mm. kodinkoneiden, laitteiden ja niiden liitäntäletkujen kunnossapidosta.

Taloyhtiön vastuulla

Perustasoinen hana
Pesualtaiden poistoputket ja hajulukot (viemärijärjestelmän osat)
Ilmanvaihtoventtiilit (ilmanvaihtojärjestelmän osa)
Lämmityspatteri (lämmitysjärjestelmän osa)
Pistorasiat ja valokytkimet, lieden sähkörasia (sähköjärjestelmän osat)
Liesituuletin, joka on kytketty ilmanvaihtojärjestelmään ja liesikupu, jossa on huoneiston ilmanvaihtokoneen säätimet

Osakkaan vastuulla

Jääkaappi, pakastin, viileäkaappi
Astianpesukone ja sen tulo- ja poistoletkut
Liesi ja lieden sähköjohto
Liesituuletin/aktiivihiililiesikupu, joka ei ole järjestelmään kytketty
Rasvasuodattimen puhdistaminen
Muut kodinkoneet
Kiintokalusteet: ylä- ja alakaapit, hyllyt ja työtasot
Kiintokaappien välilaatoitukset
Pesualtaat ja niiden tiivistykset (silikonit)
Lattioiden, seinien ja katon pintamateriaalit, esim. laatat, parketti

Kunnossapito

Astianpesukone on kodin haasteellisimpia laitteita. Astiapesukoneen tekninen vika on yksi yleisimmistä vesivahinkojen aiheuttajista. Myös tulo- ja poistovesiletkujen vuodot ovat yleisiä. Tarkista säännöllisin väliajoin, että pesukoneen letkut ovat ehjiä, kunnolla kiinni ja kannakoituja. Älä jätä konetta päälle yksin ilman valvontaa ja sulje hana aina ohjelman päätyttyä.

Astianpesukoneessa on oltava koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi vesi- ja viemäriverkostoon. Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden välein.

Myös kylmälaitteet voivat aiheuttaa piileviä ja hitaasti syntyviä kosteusvaurioita. Tarkista kylmälaitteiden kunto siirtämällä ne pois paikaltaan säännöllisin väliajoin. Imuroi samalla pölyt lauhduttimesta, se vähentää myös sähkönkulutusta. Kylmälaitteita sulattaessasi huolehdi, ettei sulamisvedet pääse valumaan lattialle.

Kylmäkalusteiden, pesukoneen ja allaskaapin alle tulee asentaa vuotokaukalot, jolloin vuodon huomaa helpommin eikä pikkuhiljaa tihkuva vesi välittömästi pääse pilaamaan lattiamateriaalia eikä rakenteita. Myös elektronisesti hälyttäviä vuotovahteja voi käyttää, mutta ne eivät korvaa tavanomaisia vuotokaukaloita.

Muista puhdistaa myös liesituulettimen suodatin riittävän usein, mielellään kerran kuukaudessa.

Viemäritukosten välttämiseksi lavuaariin ei saa kaataa ruuan tähteitä eikä rasvaa tai öljyä.

Ilmoitusvelvollisuus

Jos taloyhtiön vastuulle kuuluva perustasoinen hana vuotaa tai huomaat vesijohto- ja viemäriputkissa vikoja, ilmoita niistä viipymättä huollolle. Ilmoita myös muista havaitsemistasi rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista.

Kylpyhuone ja wc

Kylpyhuone ja wc märkätiloina vaativat osakseen erityistä huolenpitoa. Niiden kuntoa kannattaa hoitaa ja seurata säännöllisesti, sillä märkätilojen korjaaminen on poikkeuksetta työlästä ja kallista.

Taloyhtiön vastuulla

Perustasoiset vesihanat ja sekoittajat
WC-istuin
Lattia-, katto- ja seinärakenteet
Märkätilan kynnyksen rakenne
Vedeneristeet ja höyrynsulut
Vesi- ja viemäriputket, hajulukko
Lattiakaivo

Osakkaan vastuulla

Amme ja pesuallas
Suihku ja käsisuihku letkuineen
Suihkukaappi ja suihkuseinä
Peilikaappi valaisimineen ja pistorasioineen
Koukut, telineet ja muut kiintokalusteet ja hyllyt
Pyykinpesukone
Pyykinpesukoneen täyttö- ja poistoletkut liitäntäosineen
Kuivauskaappi tai -rumpu ja sen tulo- ja poistoputket
Lattia-, katto- ja seinäpinnat ja pinnoitteet, esim. laatat, laattojen saumat ja silikonit
Lattiakaivon puhdistus

Kunnossapito

Tarkista pesukoneen tulo- ja poistoletkujen kunto säännöllisesti. Vaihda letkut uuteen vähintään kymmenen vuoden välein. Käytä pesukonetta vain kotona ollessasi ja sulje hana aina käytön jälkeen.

Vältä viemäritukokset puhdistamalla lattiakaivo säännöllisin väliajoin. Jos mahdollinen tukos ei avaudu kotikonstein asukkaan omilla toimenpiteillä, on syytä ottaa yhteyttä huoltoon. Taloyhtiö vastaa viemäreistä ja tukoksen avaamisesta sekä kustannuksista, jos osakas on toiminut huolellisesti ja huolehtinut puhdistamisesta.

Myös vesikalusteiden vuototarkastus on hyvä tehdä aina aikajoin. WC-pöntön vuototarkistus on helppo tehdä laittamalla paperin pala istuimen takaseinään. Jos paperi pysyy paikoillaan vuotoa ei ole, jos se liukuu alas veteen, pönttösi vuotaa.

Jos havaitset taloyhtiön vastuulle kuuluvien perustasoisten hanojen ja wc-pöntön vuotavan, ilmoita siitä huollolle. Jos hanat ja wc-pönttö muutostyöstä johtuen poikkeavat taloyhtiön perustasosta, niiden korjaaminen on osakkaan vastuulla.

WC-pöntön osalta on hyvä muistaa, että sinne laitetaan paperin lisäksi vain sitä itseään. WC-pönttöön heitetyn hammaslangankin on todettu aiheuttaneen mittavan tukoksen. Myöskään ruoka ja rasva eivät kuulu pönttöön, vaan biojätteeseen.

Tarkkaile myös märkätilojen muovimattojen/-tapettien, laattojen ja silikonisaumojen kuntoa jatkuvasti. Irtoilevat tai kopo-laatat voivat olla merkki kosteusvauriosta.

Huoneistosauna

Huoneistosaunan kunnossapitovastuu jakautuu osakkaan ja taloyhtiön kesken, jos sauna kuuluu taloyhtiön perustasoon.

Taloyhtiön vastuulla

Lattia-, katto ja seinärakenteet
Veden- ja lämmöneristeet, höyrysulut
Viemäriputket
Lattiakaivo
Kiukaan seinärasia
Ilmanvaihtoventtiili
Lämmityspatteri

Osakkaan vastuulla

Sisäpinnat: lattia, katto ja seinäpinnat ja pinnoitteet
Saunan paneelit ja lauteet
Kiuas ja kiukaan kaapeli
Valaisin ja polttimot
Saunan ovi
Lattiakaivon puhdistus

Osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Osakkaan muutostyönä rakennuttaman saunan kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet ovat kaikilta osin osakkaan vastuulla.

Osakas vastaa muutostöidensä jälkeen huoneiston kunnossapidosta siltä osin kuin tila poikkeaa huoneiston alkuperäisestä asusta ja käyttötarkoituksesta. Esimerkiksi vaatehuoneeseen osakkaan muutostyönä rakennuttama sauna muuttaa tilan alkuperäistä käyttötarkoitusta.

Taloyhtiön peruskorjauksen yhteydessä, tai jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva järjestelmä aiheuttaa vahinkoa huoneiston sisäosille, yhtiön vastuu on korjata huoneiston sisäosat ennalleen vain taloyhtiön perustasoon. Vaatehuoneeseen osakkaan rakennettaman saunan osalta tämä tarkoittaa vaatehuoneen tasoa.

Jotta korjaustoimenpiteitä päästään tekemään, myös saunan purkaminen vaatehuoneen purkamiseen verrattuna aiheuttaa taloyhtiölle lisäkustannuksia, jotka tulevat osakkaan maksettavaksi.

Huoneiston sisäosat

Osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja korjaamisesta niiltä osin, kun ne eivät kuulu taloyhtiön vastuulle. Myös laitteet, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toimivuudelle, ovat osakkaan vastuulla.

Taloyhtiön vastuulla

Lattia, katto, porras ja seinärakenteet
Lämmön- ja äänieristeet
Valokatkaisijat ja pistorasiat
Antennirasiat
Lämmityspatterit
Korvausilmaventtiilit

Osakkaan vastuulla

Lattia-, katto-, porras- ja seinäpinnat ja pinnoitteet
Katto- ja jalkalistat
Verhotangot
Kiinteät kaapistot ja komerot
Valaisimet ja lamput
Poistoilmaventtiilin puhdistus
Pattereilla toimiva palovaroitin
Sulakkeet

Kunnossapito

Omassa hallinnassa olevaa huoneisto tulee hoitaa huolellisesti ja siten ettei mikään vaurioidu muutoin kuin normaalista käytöstä aiheutuvasta kulumisesta. Osakas vastaa omalle kunnossapitovastuulleen kuuluvien toimenpiteiden suorittamisesta ja omissa kunnossapito- ja muutostöissään huolehtii siitä, ettei yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat rikkoudu. Huoneistossa olevia asennuksia ja laitteita, kuten lämmitystä tai ilmanvaihtojärjestelmää tulee käyttää suositusten mukaisesti. Huoneiston huolellista hoitoa on myös säännöllinen siivous.

Palovaroitin

Paristokäyttöisen palovaroittimien hankinta ja sen kunnosta huolehtiminen ovat osakkaan vastuulla. Jokaisen asunnon jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin, ja palovaroittimia on oltava vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimen toimivuus tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin, mielellään kerran kuussa. Pariston vaihto tehdään vähintään kerran vuodessa esim. 1.12. jolloin vietetään palovaroitinpäivää.

Venttiilit ja suodattimet

Ilmanvaihtojärjestelmät kuuluvat taloyhtiölle, mutta poistoilmaventtiilien ja raitisilmasuodattamien puhtaanapito esim. imuroimalla yleensä osakkaalle. Poistoilmaventtiilit voi varovasti myös irrottaa ja pestä kunhan varoo koskemasta säätölevyyn. Säätöjen muuttuminen voi sotkea koko taloyhtiön ilmanvaihdon.

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus

Osakkaan (vuokralaisen) vastuulla on seurata yhtiön kunnossapito- ja korjausvastuulle kuuluvien rakennusten osien kuntoa. Havaitusta viasta tai puutteesta on ilmoitettava viipymättä huollolle. Jos huoneisto on pitkään tyhjillään, on siitä huolimatta huolehdittava, että huoneiston kuntoa ja mahdollisia vikoja seurataan säännöllisesti.

Tarkista patterin ja termostaatin toiminta. Oikein toimiva lämmityspatteri on lämmin yläosasta ja viileämpi alaosastaan. Patteri voi välillä tuntua kokonaankin viileältä, jos huoneessa on muuten lämmintä. Jos vain patterin alaosa on lämmin ja yläosa kylmä, patteri pitää ilmata. Ilmaustarpeesta kertoo myös loriseva ääni patterissa. Ota yhteyttä huoltoon, huoltomies tekee ilmauksen.

Tarkkaile vesikiertoisia pattereita mahdollisten vuotojen varalta ja ilmoita vuotohavainnoistasi huollolle. Kalusteita ei tulisi asettaa niin, ettei vuotoja pysty havaitsemaan.

Ikkunat

Taloyhtiön vastuulla

Uloin lasi
Ulkopuite ja karmi
Ulkopuolen kunnossapito ja maalaus
Ulkopuitteen heloitus
Ulkoa tulevan kosteuden aiheuttamat lahoviat sisä- ja välipuitteissa

Osakkaan vastuulla

Sisälasit
Sisä- ja välipuite
Sisäpuolen kunnossapito ja maalaus
Sisäpuitteen tiivistys
Sisäpuitteen heloitus
Tuuletusluukku
Sälekaihtimet
Verholauta- ja tanko
Ikkunalauta

Kunnossapito

Tarkista sisäpuitteen tiivisteet säännöllisin väliajoin ja vaihdata ne tarvittaessa. Tiivisteitä asennettaessa tulee huomioida ilmanvaihdon toimivuus ja korvausilman saanti. Vaihtoväli on 2—10 vuotta tiivisteestä riippuen.

Huonokuntoiset tiivisteet aiheuttavat vetoa ja lisäävät energiankulutusta. Energiansäästön ja asumismukavuuden ohella kunnossa olevat ja oikein asennetut tiivisteet estävät sisäilman kosteuden, sadeveden ja lumen pääsyn ikkunan puitteiden välitilaan.

Sisäpuitteen tiivistys kuuluu osakkaan vastuulle, mutta myös taloyhtiö voi hoitaa keskitetysti kaikkien ikkunoiden oikeaoppisen tiivistämisen määräajoin.

Hyvät tietää, jos ikkuna hajoaa.

Jos ulkolasi rikkoutuu, yhtiö vastaa sen korjaamisesta. Jos rikkoutuminen on aiheutunut osakkaan huolimattomuudesta, osakas korvaa taloyhtiölle aiheutuneen vahingon. Sisälasin rikkoutumisesta vastaa osakas. Korvausta voi hakea osakkaan kotivakuutuksesta.

Ovet ja avaimet

Taloyhtiön vastuulla

Ulko-ovi, tiivisteet, pinnoite ja helat
Ulko-oven kynnys
Postiluukku ja nimikilpi
Ovikello
Lukko ja avainten kunnossapito

Osakkaan vastuulla

Väliovi/sisempi ulko-ovi tiivisteet, pinnoite ja helat
Ulko-oven sisäpuolen pinta
Osakkaan asentama turvalukko, varmuusketju ym.
Ovipumppu
Huonetilojen välinen kynnys

Avainturvallisuus

Avainturvallisuus on asukkaan omaisuuden ja koko taloyhtiön turvan kannalta tärkeää. Kaikista asunnon avaimista on pidettävä hyvää huolta. Avaimiin ei saa liittää nimi-, osoite- eikä mitään muitakaan tunnistetietoja, joilla ne voidaan yhdistää asuinpaikkaan. Ole tarkkana, kenelle luovutat avaimesi tai ulko-oven avauskoodin.

Jos avain katoaa tai joutuu luvattomasti ulkopuolisen haltuun, ilmoita siitä aina isännöintitoimistoon. Katoamisen jälkeen on välittömästi selvitettävä, voidaanko sitä käyttää väärin.

Mikäli riski väärinkäyttöön on olemassa, lukot kannattaa sarjoittaa uudestaan. Se on pieni kustannus ja helppo toimenpide verrattuna mahdolliseen vahinkoon. Taloyhtiöissä, joissa on elektroninen lukitusjärjestelmä, kadonneen avaimen poistaminen käytöstä käy kädenkäänteessä. Myös huoneiston vaihtaessa omistajaa tai asukasta uudelleensarjoitusta kannattaa harkita. Lukkoliike tekee sarjoituksen isännöintitoimiston tilauksesta.

Osakkeenomistaja voi tilata itselleen tai vuokralaiselleen uusia avaimia. Avaintilaus tehdään isännöitsijätoimistoon, joka ylläpitää tilaukseen tarvittavia osakas– ja lukostotietoja. Vuokralainen tarvitsee avaimia tilatakseen osakkeenomistajalta aina valtakirjan, joka tulee esittää isännöintitoimistolle ennen tilausta.

Osakas vastaa uusien avaimien teettämisestä ja avaimen katoamisesta johtuvasta lukkojen sarjoituksesta.

Jos asunnossasi on turvalukko tai taloyhtiön yleisavain ei sovi lukkoosi, vara-avain kannattaa toimittaa kiinteistöhuoltoon mahdollisia vika- ja ovenavauskäyntejä varten. Tulipalon, vesivahingon, sairauskohtauksen tai muun hätätapauksen sattuessa ovi joudutaan muuten murtamaan auki. Korvausvastuu määräytyy kunnossapitovastuun mukaan. Vakuutus korvaa oven, jos syy oven murtamiseen kuuluu vakuutuksen piiriin.

Parveke

Parveke kuuluu huoneistoon ja on osakkaan hallinnassa olevaa tilaa, jos parvekkeelle on kulkuyhteys vain osakehuoneistosta. Taloyhtiö vastaa kokonaisuudessaan parvekkeista, joille on yleinen pääsy.

Taloyhtiön vastuulla

Rakenteet, eristeet, vedenpoistojärjestelmät
Julkisivupinnat: taka– ja päätyseinä, ikkuna, ulko-ovi, kaiderakenne ja kaiteen ulkopinta
Julkisivussa tai katossa oleva valaisin
Taloyhtiön asennuttamat parvekelasit

Osakkaan vastuulla

Sisäpinnat: lattia ja kaiteen sisäpinta
Sisäovi
Puhtaanapito
Osakaan muutostyönä asennetut parvekelasit
Osakkaan asentama valaisin tai lämmitin ja niiden lamput

Kunnossapito

Osakkaan vastuulla on parvekkeen pintojen kunnostus ja puhtaanapito. Jään, lumen ja roskien poistosta tulee huolehtia siten, ettei niistä aiheudu haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Lumi tulee vähintään siirtää pois rakenteiden läheisyydestä ja pitää vedenpoistojärjestelmä puhtaana lehdistä ja jäästä, jotta vesi pääsee esteettä valumaan pois parvekkeelta.

Lumenpudotuksen tulee olla aina valvottua, jotta siitä ei aiheudu vahingonvaaraa sivullisille.

Osakashallinnassa oleva piha-alue

Rivitaloyhtiössä piha-alueiden vastuunjako riippuu siitä, kuka piha-aluetta hallinnoi. Huoneiston rajattu piha-alue voi olla joko taloyhtiön tai osakkaan hallinnassa riippuen, mitä yhtiöjärjestyksessä määrätään. Se, kumpi pihaa hallinnoi, vaikuttaa kunnossapitovastuuseen ja muutostyöoikeuteen.

Jos yhtiöjärjestyksessä on maininta, että huoneistoihin kuluu piha-alue tai että osakkeet tuottavat oikeuden hallita tiettyä piha-aluetta, on piha-alue osakkaan hallinnassa. Usein yhtiöjärjestyksen liitteenä on vielä erillinen kartta, josta käy tarkemmin ilmi huoneistokohtaiset piha-alueet.

Osakashallinnassa olevalla piha-alueella osakkaan kunnossapitovastuu ja muutostyöoikeus ovat vastaavat kuin huoneistossakin. Osakas vastaa piha-alueensa sisäpuolisesta kunnossapidosta, ja taloyhtiö vastaa rakenteista ja perusjärjestelmistä.

Taloyhtiön vastuulla

Maapohja ja perusjärjestelmät
Yhtiön istuttamat puut
Raja-aidat, rakenne ja ulkopuolen maalaus
Terassi, pihavarastot ja katokset
Valaisimet

Osakkaan vastuulla

Huoneistopihan nurmikko, istutukset ja osakkaan istuttamat puut
Pihavaraston sisäosien kunnossapito, muutostyönä koko varasto
Terassin pinnan kunnossapito, osakkaan asentamana koko rakenne
Raja-aidan sisäpuolen maalaus, osakkaan oma aita kokonaisuudessaan
Rajalla olevan pensasaidan leikkaus

Osakas vastaa kaikilta osin omista muutostöistään, joista pitää ilmoittaa etukäteen taloyhtiölle. Taloyhtiö arvioi muutostyön vaikutuksia ja voi asettaa ehtoja, jotta yhteiselle omaisuudelle, rakennukselle tai muille rakenteille ei aiheudu yksittäisen osakkaan toimesta haittaa

Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole erillistä mainintaa piha-alueiden hallinnoinnista, ovat rivitalon takapihat taloyhtiön hallinnassa, vaikkakin osakkaiden käytössä. Taloyhtiö vastaa osakkaan käytössä olevan piha-alueen kunnossapidosta. Osakkaalla on hoitovelvollisuus, joka käytännössä tarkoittaa nurmikon leikuutta ja istutusten hoitoa. Taloyhtiön hallinnassa oleville takapihoille ei saa osakkaan toimesta tehdä mitään ilman taloyhtiön lupaa eikä taloyhtiö ole velvollinen perustelemaan mahdollista kieltoaan.

Rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät

Taloyhtiön vastaa kiinteistön julkisivusta, kiinteistön ja huoneistojen rakenteista, eristeiden ja perusjärjestelmien toimivuudesta ja kunnossapidosta, yleisten tilojen kunnosta sekä huoneiston sisäpuolisista perusjärjestelmän kiinteistä laitteista ja niiden osista. Vastuu koskee sellaisia rakenteita, eristeitä ja järjestelmiä, jotka taloyhtiö on rakennuttanut tai muuten ottanut vastuulleen.

Taloyhtiön vastuulla

Julkisivu
Kiinteät rakenteet
Eristeet: ääni, lämpö ja vesi
Perusjärjestelmät: sähkö, vesi, lämmitys, kaasu, viemäri, ilmanvaihto, tietoliikenne, antenni
Yleiset tilat: porrashuoneet, hissi, sauna, pesuhuoneet, tuuletusparvekkeet, väestötilat, kerhohuone, pyykkitupa, kuivaushuone jne.
Piha-alue
Piharakenteet
Valaisimet

Jos taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva rakenne, eriste tai järjestelmän vika aiheuttaa vahinkoa osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluville huoneiston sisäosille, on yhtiön silloin korjattava vahinko myös sisäosien osalta yhtiön perustasoon asti. Yhtiö ei vastaa osakkaan irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja eikä korjausten vuoksi muulla asumisesta aiheutuneista kustannuksista.

Taloyhtiö voi teetättää kustannuksellaan myös osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvia kunnossapitotöitä esim. vaihdattaa kaikkien osakkaiden ikkunat, tiivisteet ja palovaroittimet, jos jokaisen osakkaan saama hyöty on yhtä suuri. Tehdystä kunnossapitotyöstä huolimatta kunnossapitovastuu säilyy edelleen alkuperäisen vastuunjaon mukaisesti osakkaalla.

Taloyhtiö voi ottaa omalle vastuulleen osakkaan vastuulla olleen muutostyönä tehdyn asennuksen, jos taloyhtiö myöhemmin teettää vastavan asennuksen kaikkiin huoneistoihin, esim. parvekelasitukset.

Taloyhtiö vastaa myös kiinteistön piha-alueesta, sen turvallisuudesta (hiekoitus, lumenpoisto), piharakenteista (roskiskatokset, aidat) ja valaisimista.

Perustaso

Taloyhtiön teettämän peruskorjauksen yhteydessä, tai jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva järjestelmä aiheuttaa vahinkoa huoneiston sisäosille, yhtiön vastuu on korjata huoneiston sisäosat ennalleen vain taloyhtiön perustasoon.

Huoneiston perustaso määräytyy aina taloyhtiön toimenpiteiden perusteella, ei osakkaiden rakennusvaiheessa tai myöhemmin remontoimalla tehdyillä tasonparannuksilla. Perustaso voi olla huoneistojen rakennusvaiheen alkuperäinen taso tai myöhemmin peruskorjausten yhteydessä tai muuten toteuttamalla määräytyvä kunnossapidontaso.

Jos osakkaan tekemät tasoparannukset aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia yhtiön vastuulle kuuluvien korjaustöiden tekemiseen, osakas vastaa siitä aiheutuneet kustannukset. Jos osakas haluaa korjauksen yhteydessä perustasosta poikkeavat materiaalit, kustannusten erotus jää osakkaan maksettavaksi.

Poikkeava kunnossapitovastuu

Taloyhtiö voi halutessaan poiketa asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta ja siirtää omaa vastuutaan osakkaille yhtiöjärjestykseen tehtävällä kunnossapitovastuumääräyksellä.

Yhtiöjärjestyksen muutoksesta päätetään yhtiökokouksessa ja se vaatii vähintään 2/3 määräenemmistön yhtiökokouksessa annetuista äänistä. Määräys ei saa loukata osakkaiden yhdenvertaisuutta ilman heidän suostumustaan.

Tutustu aina taloyhtiösi yhtiöjärjestyksen mahdollisiin poikkeaviin vastuumääräyksiin. Jos niitä ei ole, vastuunjaossa noudatetaan asunto-osakeyhtiölakia ja mahdollisia osakkaan muutostyön yhteydessä tehtyjä erillisiä sopimuksia.

Muutostyö muuttaa vastuita

Osakkaan huoneistoremontin yhteydessä tekemät taloyhtiön perustason parannukset tai huoneiston alkuperäisestä asusta poikkeavat muutokset siirtyvät osakkaan kunnossapitovastuulle. Tällaisia ovat esim. parempi- tai huonolaatuisempi hana ja wc-pönttö, taloyhtiön omaksumalle kunnossapitovastuulle kuulumattomien lisävarusteiden asennukset (lattialämmitys) tai rakenteelliset käyttötarkoituksen muutokset esimerkiksi kuivatilan muuttaminen märkätilaksi (vaatehuoneeseen rakennettu sauna).

Taloyhtiön muutostyölupa tai valvonta eivät siirrä osakkaan muutostyön kunnossapito- tai vahingonkorvausvastuuta taloyhtiölle.

Perustasoa tai vastuunjakoa muuttavista toimenpiteistä tehdään merkintä isännöitsijäntodistukseen.

Vastuiden siirtyminen uudelle osakkaalle

Kunnossapito- ja korjausvastuu edellisen osakkaan muutostyönä tekemistä taloyhtiön perustasosta poikkeavista asennuksista ja ratkaisuista siirtyy uudelle osakkaalle. Huoneiston kulloinenkin osakas vastaa huoneiston kunnossapidosta siltä osin kuin tila poikkeaa huoneiston alkuperäisestä asusta ja käyttötarkoituksesta.

Vahingonkorvausvastuu ei siirry. Jos muutostyötä ei ole tehty hyvän rakennustavan ja rakennusmääräysten mukaisesti, alkuperäinen remontin teettäjä on vahingonkorvausvastuussa remonttinsa aiheuttamasta vahingosta. Taloyhtiön valvonta ei poista tätä vastuuta. Vastuu vanhenee 10 vuodessa.

Huoneistoa ostaessa on tärkeää tarkistaa isännöitsijäntodistuksesta löytyvät merkinnät huoneistoon tehdyistä muutostöistä (2010 ->) ja selvittää onko muutostöiden yhteydessä tehty perustason parannuksia tai sellaisia asennuksia, jotka ovat siirtyneet osakkaan kunnossapitovastuulle tai rakenteellisia muutoksia, jotka eivät kuulu taloyhtiön kunnossapitovastuulle.

Esimerkki:
Vaatehuoneeseen osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Osakas vastaa muutostöidensä jälkeen alkuperäisestä vastuunjaosta poiketen huoneiston kunnossapidosta siltä osin kuin tila poikkeaa huoneiston alkuperäisestä asusta ja käyttötarkoituksesta. Vaatehuoneeseen osakkaan muutostyönä rakennuttama sauna muuttaa tilan alkuperäistä käyttötarkoitusta. Osakas vastaa muutostyön jälkeen kaikilta osin saunan kunnossapito- ja korjaustoimenpiteistä, koska muutostyö ei ole rinnastettavissa yhtiön teettämään kunnostustyöhön.

Jotta korjaustoimenpiteitä päästään tekemään, myös saunan purkaminen vaatehuoneen purkamiseen verrattuna aiheuttaa taloyhtiölle lisäkustannuksia, jotka tulevat osakkaan maksettavaksi.

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuussa vahingosta aiheutuviin kustannuksiin voi olla osapuoli, jonka pystytään osoittamaan omalla huolimattomuudellaan tai tahallisella toiminnallaan myötävaikuttaneen vahingon syntymiseen. Taloyhtiön tai osakkaan kunnossapitovastuun, osakkaan ilmoitusvelvollisuuden tai huoneiston huolellisen hoidon laiminlyönti voivat johtaa korvausvelvollisuuteen. Vastuusta vapautuakseen tulee pysytä osoittamaan menetelleensä huolellisesti.

Taloyhtiön korjaustöissä ja osakkaan muutostöissä asianmukainen ja huolellinen työn suunnittelu, toteutus, valvonta ja vaadittavan pätevyyden omaavien työ suorittajien käyttö katsotaan huolelliseksi toiminnaksi. Vahingon sattuessa korvausta voidaan hakea vahinkoon johtaneen virheen aiheuttajalta.

Vahingonkorvausvastuu kunnossapidon ja huoneiston huolellisen hoidoin laiminlyönnistä, hyvän rakennustavan vastaisesta kunnossapito- tai muutostyöstä ja ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä vanhenevat kymmenessä vuodessa. Virheellisen kunnossapito- ja muutostyön aiheuttamat vahingot eivät siirry uuden osakkaan vastattavaksi.

Huoneiston huolellinen hoito ja kunnossapito

Omassa hallinnassa olevaa huoneistoa tulee hoitaa huolellisesti ja siten, ettei mikään vaurioidu muutoin kuin normaalista käytöstä aiheutuvasta kulumisesta. Osakas vastaa omalle kunnossapitovastuulleen kuuluvien toimenpiteiden suorittamisesta ja omissa kunnossapito- ja muutostöissään huolehtii siitä, ettei yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat rikkoudu. Huoneistossa olevia asennuksia ja laitteita, kuten lämmitystä tai ilmanvaihtojärjestelmää tulee käyttää suositusten mukaisesti. Huoneiston huolellista hoitoa on myös säännöllinen siivous.

Astia ja pyykinpesukoneet

Pesukoneet ja erityisesti astianpesukone on yksi kodin haasteellisimmista laitteista.

Astiapesukoneen tekninen vika on yksi yleisimmistä vesivahinkojen aiheuttajista. Myös tulo- ja poistovesiletkujen vuodot ovat yleisiä. Tarkista säännöllisin väliajoin, että pesukoneen letkut ovat ehjiä, kunnolla kiinni ja kannakoituja. Hyvä hetki tarkistuksen tekemiseen on heti ohjelma päätyttyä. Allaskaapista ei saa löytyä pisaraakaa vettä ja letkujen tulee olla kuivia. Jos huomaat letkun vioittuneen, älä käytä konetta ennen kuin se on vaihdettu.

Älä jätä astian- tai pyykinpesukonetta päälle, jos lähdet pois kotoa. Pesukonedein sulkuventiilit (hana) on oltava suljettuna, kun konetta ei käytetä.

Pesukoneissa on oltava koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi vesi- ja viemäriverkostoon. Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden välein.

Kylmäkalusteiden ja pesukoneiden alle on asennettava vuotokaukalot, jos tilassa ei ole lattiakaivoa. Vuotokaukalot eivät estä vesivahinkoja, mutta tuovat vuodon näkvyille ja auttavat sen aikaisessa huomaamisessa ja vahingon minimoimisessa. Myös elektronisesti hälyttäviä vuotovahteja voi käyttää, mutta ne eivät korvaa vuotokaukaloa.

Kylmälaitteet voivat aiheuttaa piileviä ja hitaasti syntyviä kosteusvaurioita. Tarkista kylmälaitteiden kunto siirtämällä ne pois paikaltaan säännöllisin väliajoin. Imuroi samalla pölyt lauhduttimesta, se vähentää myös sähkönkulutusta. Kylmälaitteella käydessäsi tarkista, että ovi menee kunnolla kiinni ja sulattaessasi huolehdi, ettei sulamisvedet pääse valumaan lattialle.

Kylmäkalusteiden alle on asennettava vuotokaukalot. Ne valuttavat veden näkyville, jolloin vuodon huomaa helpommin eikä pikkuhiljaa tihkuva vesi pääse heti pilaamaan lattiamateriaalia eikä rakenteita. Myös elektronisesti hälyttäviä vuotovahteja voi käyttää, mutta ne eivät korvaa vuotokaukaloa.

Lämmitys

Lämmitys on taloyhtiöiden suurimpia kustannuksia. Sillä on suuri merkitys myös asumismukavuuteen. Siksi on tärkeää, että lämmitys toimii tehokkaasti ja tasaisesti ilman turhaa kulutusta ja ylilämmittämistä.

Patteriverkon perussäätö

Taloyhtiön vastaa kiinteistön lämmitysjärjestelmän toimivuudesta. Patteriverkoston perussäädöllä varmistetaan, että lämmitys jakautuu tasaisesti talon eri osiin. Asumisterveysasetuksen mukainen lämpötilan vaihteluväli huoneistoissa lämmityskaudella on 18 – 26 asteen välillä ja lämmityskauden ulkopuolella 18 – 32 astetta.

Sopiva huonelämpötila

Suurin osa ihmisistä viihtyy parhaiten 21-22 asteen huonelämpötilassa. Sitä pidetään myös terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana. Viileässä nukkuu paremmin, joten makuuhuoneen lämpötila voi olla sitä alhaisempikin. Liian viileä tai vetoisa asunto tuntuu epämukavalta ja liian kuuma huoneilma taas väsyttää. Lämpimässä lisääntyvät myös sisäilmaongelmat.

Huoneistoissa, joissa on huonekohtaiset termostaatit voidaan lämpötilaa säätää tavallisesti noin 20 – 25 asteen välillä. Lämpötilan säätämisen vaikutukset tuntuvat tavallisesti päivän/puolen päivän viiveellä.

Seuraa/tarkista huonelämpötila mittaamalla lämpötila keskeltä huonetta noin metrin korkeudelta. Jos huoneilman lämpötilat ovat talvella liian korkeita patterin säädöistä huolimatta, kannattaa ilmoittaa huollolle, joka voi laskea huoneiston lämpötilaa. Älä tuuleta lämpöä harakoille.

Pidä patterin edusta vapaana

Ilman tulee kiertää patterin ympärillä, jotta termostaatti tunnistaa todellisen lämpötilan ja säätää patterin lämmittämään oikein. Patterin edustalle ei kannata sijoittaa suuria huonekaluja tai verhoja patterin tai termostaatin eteen.

Tarkista patterin toiminta

Termostaattia kannattaa liikuttaa ääriasennosta toiseen muutamia kertoja vuodessa, jotta venttiilin säätöneula ei jumiudu.

Tarkkaile vesikiertoisia pattereita myös mahdollisten vuotojen varalta ja ilmoita vuotohavainnoistasi huollolle. Kalusteita ei tulisi asettaa niin, ettei vuotoja pysty havaitsemaan.

Älä päästä lämpöä harakoille

Tuuleta tehokkaasti. Vain 5 – 10 minuuttia tuuletus ristivedolla on riittävä. Aseta patterin termostaatti tuuletusasentoon (hiutale), niin se ei lämmitä tuuletuksen aikana.

Jos tuuletustarve johtuu kuumuudesta, säädä patterin lämpöä pienemmälle. Jos lämpötilat ovat talvella liian korkeita patterin säädöistä huolimatta, ilmoita huollolle, joka voi laskea huoneiston lämpötilaa.

Kun suljet yöksi sälekaihtimet ja vedät verhot ikkunoiden eteen, vähennät lämmönhukkaa yhden ikkunalasin verran. Parvekelasit ajavat lähes saman asian eli ne kannattaa pitää kiinni.

Vedon tunnetta

Jos huoneistossa tuntuu vetoiselta, tutki mistä se johtuu ennen kuin lisäät lämmitystä. Vedon tunnetta ei tulisi lähtökohtaisesti kompensoida nostamalla huoneilman lämpötilaa, vaan aina tulisi ensin selvittää, voidaanko vedon aiheuttaja poistaa. Ongelma voi aiheutua puutteellisesta ikkunoiden ja ovien tiivistyksestä, hallitsemattomasta ilmanvaihdosta tai rakenteellisesta viasta.
Ole yhteydessä huoltoon.

Tiivisteet kuntoon

Tarkista ennen lämmityskauden alkua ovien ja ikkunoiden tiivisteiden kunto. Sisäpuitteen tiivistys kuuluu osakkaan vastuulle. Huonokuntoiset tiivisteet aiheuttavat vetoa ja lisäävät energiankulutusta jopa viidellä prosentilla. Energiansäästön ja asumismukavuuden ohella kunnossa olevat ja oikein asennetut tiivisteet estävät sisäilman kosteuden, sadeveden ja lumen pääsyn ikkunan puitteiden välitilaan. Tiivisteitä asennettaessa tulee huomioida myös ilmanvaihdon toimivuus ja korvausilman saanti.

Passiivista aurinkoenergiaa

Lämmityskaudella aurinkoisina päivinä kannattaa pitää verhot auki, niin auringon lämpö pääsee sisään. Puhtaiden ikkunoiden lämmönläpäisykyky on suurin.

Kesän korkeat huonelämpötilat

Asumisterveysasetuksen huoneilman lämpötilan toimenpideraja kesällä asunnoissa on +32 ºC. Asukkaat huolehtivat ensisijaisesti itse asunnon jäähdyttämisestä passiivisin keinoin tai esimerkiksi siirrettävällä koneellisella jäähdytyksellä.

Passiivisia keinoja ovat ikkunoiden kautta sisään tulevan auringon lämpösäteilyn vähentäminen erilaisilla kaihtimilla, markiiseilla tai ikkunaan kiinnitettävillä kalvoilla. Yötuuletuksella (esim. yöaikainen ristiveto) voidaan jäähdyttää päivällä kuumenneita rakenteita viileämmiksi.

Ilmanvaihto

Toimiva ilmanvaihto vaikuttaa hyvinvointiin. Puutteellisesta ilmanvaihdosta aiheutuu usein erilaisia terveysongelmia, kuten kroonista nuhaa ja yskää, ihon kuivumista, päänsärkyä ja väsymystä.

Ilmanvaihdon tarkoituksena on poistaa sisäilmasta epäpuhtauksia, kosteutta ja liiallista lämpöä sekä samalla huolehtia puhtaan korvausilman saannista. Asunnon ilmanvaihto on yleensä terveyden kannalta riittävää, kun ilmanvaihtuvuus on vähintään 0,5 1/h. Ilman pitää vaihtua kaikissa huoneissa, erityisesti makuu- ja oleskeluhuoneissa silloin, kun asunnossa oleskellaan, ja pesutiloissa silloin, kun ne ovat käytössä tai märkiä. Ilmanvaihdon pitää toimia, vaikka huoneisto olisi tilapäisesti tyhjillään.

Ilmanvaihtojärjestelmät kuuluvat taloyhtiölle, mutta asukkaiden tulee huolehtia ilmanvaihtoventtiileiden säännöllisestä puhdistamisesta. Venttiilit ja liesituulettimen rasvasuodatin on syytä puhdistaa vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Poistoilmaventtiilit voi imuroida tai varovasti irrottaa ja pestä kunhan varoo koskemasta säätölevyyn. Säätöjen muuttuminen voi sotkea koko taloyhtiön ilmanvaihdon. Likaiset ilmanvaihtoventtiilit ja -kanavat vähentävät ilmanvaihtuvuutta tiloissa.

Taloyhtiöissä, joissa on vain koneellinen poisto, riittävä korvausilma asuntoihin tuotetaan korvausilmaventtiilin kautta. Venttiilit saatetaan tukkia kokonaan vedon tunteen poistamisen vuoksi. Se johtaa riittämättömään ilmanvaihtoon ja tunkkaiseen huoneilmaan. Asunnosta tulee alipaineinen ja ilma tulee sisään postiluukusta ja oven avauksen yhteydessä porrashuoneesta. Korvausilmaventtiilejä voidaan säätää ulkolämpötilan mukaan, mutta niitä ei saa koskaan laittaa kokonaan kiinni.

Vaikuta ilmanvaihdon toimivuuteen

Huolehdi, että korvausilmaventtiilit pidetään auki.
Puhdista korvausilma- ja poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa.
Älä muuta poistoilmaventtiilien asentoa.
Pese liesituulettimen/kuvun rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein.
Älä avaa keittiön ikkunaa ruuanlaiton aikana, jotta käryt eivät leviä huonetiloihin.
Tuuleta nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan ristivedolla. Patteritermostaatit on muistettava kääntää kiinni- asentoon tuuletuksen ajaksi.

Jos huomaat ilmanvaihdossa epäkohtia, ilmoita niistä huollolle, jotta voidaan selvittää, onko ilmanvaihdon toiminnassa puutteita. Asukkaan ei tule itse omatoimisesti yrittää ratkaista ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.

Kiinnitä huomioita seuraaviin

Tiivistyykö sisimmän ikkunalasin sisäpintaan kosteutta?
Kestääkö suihkun jälkeen kylpyhuoneen peiliin tiivistyneen kosteuden haihtuminen yli 10 minuuttia?
Jäävätkö ruoankäryt leijailemaan asuntoon keittiön poistosta huolimatta?
Tipahtaako paperiarkki poistoilmaventtiilin pinnasta lattialle?
Tuntuuko huoneen ilma tunkkaiselta tultaessa ulkoa sisätilaan?
Vinkuuko postiluukku tai huoneiston ulko-ovi?
Onko huoneiston ulko-oven avaaminen raskasta?
Tuntuuko oleskelualueella vedontunnetta?

Ilmanvaihtolaitteistojen puhdistus ja huolto, taloyhtiö

Asuinkiinteistöjen ilmanvaihtokanavien puhdistukselle ei ole annettu määräaikoja, mutta on suositeltavaa puhdistaa ne vähintään kymmenen vuoden välein. Tuloilmakanavat olisi hyvä puhdistaa tai ainakin tarkistaa niiden puhtaus useaminkin, esimerkiksi viiden vuoden välein. Tuloilmasuodattimet tulee myös vaihtaa säännöllisesti, esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa.

Lähde: Valvira/asumisterveys, Motiva

Tiivisteet

Sisäpuitteen tiivistys kuuluu osakkaan vastuulle, mutta myös taloyhtiö voi hoitaa keskitetysti kaikkien ikkunoiden oikeaoppisen tiivistämisen määräajoin.

Käytä kylpyhuonetta oikein

Home- ja kosteusongelmat saavat usein alkunsa kylpyhuoneista. Käyttötottumuksilla on suuri merkitys. Seuraavaksi vinkkejä siihen, miten autat kylpyhuonettasi pysymään kunnossa.

1. Rajoita veden turhaa lotraamista

Vaikka kylpyhuone on märkätilaksi rakennettu ja tarkoitettu, veden turhaa lotraamista on silti hyvä välttää. Suihkuun ei kannata jäädä viettämään aikaa, ja suihkun jälkeen pinnat kannattaa kuivata lastalla.

Kylpyhuoneen täytyy päästä välillä kuivumaan. Huolimattomassa käytössä jopa uusi tai hiljattain uusittu kylpyhuone saattaa vaurioitua korjauskuntoon muutamissa vuosissa.

2. Siivoa kylpyhuoneen pinnat säännöllisesti

Ihosta irtoaa suihkun aikana rasvaa ja likaa, josta osa kertyy lattia- ja seinäpinnoille. Kylpyhuoneen ja etenkin suihkunurkkauksen pinnat pitää sen vuoksi puhdistaa säännöllisesti.

Jos kylpyhuoneen laatta- tai silikonisaumoihin kertyy hometta tai muuta kasvustoa, se on yleensä merkki laiskasta tai kokonaan laiminlyödystä siivouksesta. Huono ilmanvaihto ja likaisuus ovat kylpyhuoneelle tuhoisa yhdistelmä.

3. Älä sulje ilmanvaihtoventtiileitä

Ilman on vaihduttava kylpyhuoneessa: ilman on päästävä huonetilaan ja sieltä pois. Siksi kylpyhuoneen tulo- ja poistoilmaventtiilit on pidettävä aina jonkin verran auki, myös talvipakkasilla.

Jos kylpyhuoneen ilma tästä huolimatta tuntuu jatkuvasti kostealta tai tunkkaiselta, ja ikkunat ja peilit huurtuvat pitkiksi ajoiksi, ilmoittaa isännöitsijälle/huoltoyhtiölle. Taloyhtiön tehtävä on pitää ilmanvaihtokanavat ja -koneet kunnossa sekä huolehtia ilmanvaihdon toimivuudesta.

4. Älä tuki ovirakoa

Kylpyhuoneen oven ja lattian välissä kuuluu olla vähintään 10 millimetrin korkuinen ilmarako. Tämän raon kautta kylpyhuoneeseen virtaa korvausilmaa muista huonetiloista. Ilmarakoa ei saa tukkia esimerkiksi tiivisteellä tai matolla.

Hyvin hoidettu kylpyhuone pysyy kunnossa jopa kymmenien vuosien ajan.

Vältä vesivahinko ja kosteusvariot

Vesivahinko on yleisin vahinko kodeissa. Niitä tapahtuu lähes 100 joka päivä. Vesivahinkojen korjaaminen on poikkeuksetta työlästä, kallista ja vie usein kuukausia. Monesti korjaukset edellyttävät kotoa pois muuttamista. Vesivahinkojen syntymistä kannattaakin ehkäistä kaikin mahdollisin keinoin. Onneksi se on useimmiten varsin helppoa ja ilmaista.

Tarkista pesukoneiden poistoletkut, vesiliitännät, tulohanojen toimivuus ja tiivisteet säännöllisesti.
Vaihdata yli viisi vuotta vanha poistoletku uuteen (viimeistään 10 vuoden välein).
Asenna vuotokaukalot pesukoneiden ja kylmälaitteiden alle.
Käytä koneita vain, kun olet kotona.
Sulje hana aina ohjelman päätyttyä.
Käytä uuden koneen asentamiseen ammattilaista.
Tarkista, että kylmälaitteen vesiputki ohjautuu haihdutusaltaaseen ja että allas on ehjä.
Varmista, että jääkaapin sisällä oleva sulamisveden aukko ei ole tukkeutunut.
Pakastinta sulattaessa huolehdi, etteivät sulamisvedet pääse valumaan lattialle.
Tarkista aina pakastimella käydessäsi, että ovi menee kunnolla kiinni.
Puhdista lattiakaivot säännöllisesti.
Älä kaada lavuaariin tai WC-pönttöön ruuan tähteitä, rasvaa tai öljyä.
WC-pönttöön vain ihmisten jätöksiä, vettä ja paperia.

Kodin vuosihuolto

Myös koti kaipaa vuosihuoltoa! Pari kertaa vuodessa on hyvä tehdä perusteellisempi siivous, jonka yhteydessä:

puhdistetaan lattiakaivot
puhdistetaan ilmanvaihto- ja korvausilmaventtiilit
tarkistetaan ikkunoiden tiivisteiden kunto
rasvataan ovien lukot ja saranat
tarkistetaan palovaroitin
imuroidaan sähkölaitteet ja tarkistetaan niiden ja johtojen kunto
tarkistetaan kylmälaitteet vuoton varalta
tarkistetaan pesukoneiden poistoletkut
tehdään vesikalusteiden vuototarkastus

Liesituulettimen rasvasuodatin puhdistetaan joka kuukausi.

Taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvista puutteista ja vioista viipymättä ilmoitus huoltoon.

Ilmoitusvelvollisuus

Osakkaan ja vuokralaisen vastuulla on seurata yhtiön kunnossapito- ja korjausvastuulle kuuluvien rakennusten osien kuntoa. Havaitusta viasta tai puutteesta ilmoitetaan viipymättä huollolle. Jos huoneisto on pitkään tyhjillään, on siitä huolimatta huolehdittava, että huoneiston kuntoa ja mahdollisia vikoja seurataan säännöllisesti.

Jos taloyhtiön vastuulle kuuluva perustasoinen hana tai wc vuotaa tai huomaat vesijohto- ja viemäriputkissa vikoja, ilmoita niistä viipymättä huollolle. Ilmoita myös muista havaitsemistasi rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista.

Tarkkaile myös märkätilojen muovimattojen/-tapettien, laattojen ja silikonisaumojen kuntoa jatkuvasti. Irtoilevat tai kopot laatat voivat olla merkki kosteusvauriosta, ilmoita huollolle.

Tarkkaile vesikiertoisia pattereita mahdollisten vuotojen varalta ja ilmoita vuotohavainnoistasi huollolle. Kalusteita ei tulisi asettaa niin, ettei vuotoja pysty havaitsemaan

Vahingon sattuessa

Vahingon sattuessa on tärkeintä ehkäistä lisävahinkojen syntyminen. Kiireellisissä tapauksissa välittömästi ilmoitus huollolle ja sen jälkeen isännöitsijälle.

Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä on hyvä huomioida, että osakkaalla ei ole oikeutta teettää ilman yhtiön suostumusta yhtiön kustannuksella yhtiölle kuuluvia korjauksia. Poikkeuksen tekevät vain erittäin kiireelliset työt, jotka ovat tarpeen lisävahingon välttämiseksi.

Taloyhtiön tulee viipymättä ryhtyä omalle kunnossapitovastuulleen kuuluviin korjaustoimenpiteisiin lisävahingon välttämiseksi ja estääkseen osakkaalle vahingosta aiheutuva lisähaittaa.

Vahingonkorvausvastuu

Varaudu vakuuttamalla!

Jokaisessa huoneistossa tulee olla oma kotivakuutus asukkaan henkilökohtaisen omaisuuden turvaamiseksi. Kotivakuutuksen vastuuvakuutus voi olla suureksi hyödyksi, jos asukas omalla toiminnallaan aiheuttaa esim. vesivahingon tai tulipalon.

Taloyhtiön kiinteistövakuutus korvaa vain kiinteistölle aiheutuneet vahingot. Taloyhtiö ei asunto-osakeyhtiölain mukaan ole vahingon sattuessa korvausvastuussa osakkaan irtaimistolle aiheutuneista vahingoista, eikä korvaa kustannuksia, joita osakkaalle aiheutuu muualla asumisesta. Sitä varten jokaisella on oma kotivakuutus.

Kotivakuutuksia on erilaisia riippuen mm. vakuutuksen kattavuudesta ja omavastuun osuudesta. Mitä laajempi, sen parempi. Laajemmat vakuutukset eivät ole perusvakuutusta merkittäväsi kalliimpia, mutta sitäkin kattavampia. Vakuutusyhtiöstä saa tarkempia tietoja tarjolla olevista kotivakuutuksista

Remonttia tehdessä on hyvä vielä erikseen tarkistaa oma vakuutusturva ja myös urakoitsijan vastuuvakuutus.

Huoneistoremontit

Osakkeenomistajalla on laaja kunnossapito- ja muutostyöoikeus hallinnassaan olevaan huoneistoonsa. Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa osakasta kuitenkin ilmoittamaan taloyhtiölle etukäteen kunnossapito- ja muutostyöstään, ja yhtiöllä on sekä velvollisuus että oikeus valvoa osakkaan tekemät työt. Ilmoitus tehdään kirjallisesti muutostyöilmoituksella. Ilmoitusvelvollisuus on laaja ja käytännössä vain pienistä pintaremonteista ei tarvitse ilmoittaa. Jos työ aloitetaan ilmoitusta tekemättä, yhtiö voi vaatia työn keskeyttämistä, kunnes asianmukainen ilmoitus on tehty. Ota ilmoituksen käsittelymaksu ja taloyhtiön valvontakulut huomioon remonttibudjettia laatiessasi. Ne kuuluvat remontinteettäjän vastuulle.

Asunto-osakeyhtiölain mukaisesti osakkaalla on oikeus tehdä huoneistossa muutostöitä. Laki lausuu muutostyöoikeudesta mm. seuraavaa:

Osakkeenomistajalla on oikeus tehdä kustannuksellaan muutoksia osakehuoneistossa. Tällaisen muutoksen on oltava yhtiöjärjestyksessä määrätyn osakehuoneiston käyttötarkoituksen mukainen.
Osakkeenomistajan on huolehdittava siitä, että muutostyö suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.
Hyvällä rakennustavalla tarkoitetaan yleisesti rakennusalalla olevia ohjeita ja määräyksiä.

Ohjeistuksia ovat mm. seuraavat asiakirjat ja ohjekokonaisuudet:

Suomen rakentamismääräyskokoelma
RT-kortisto

Yleisien rakennusalan ohjeiden ja määräyksien lisäksi tulee muutostöissä noudattaa isännöintitoimiston ja taloyhtiön ohjeistuksia muutostöihin liittyen.

Tarkempia muutostyökohtaisia ohjeita:

Näin ilmoitan muutostyöstä
Yleiset ohjeet muutostöille
Keittiön muutostyöt
Märkätilan muutostyöt
WC- ja KHH-tilojen muutostyöt
Lattian muutostyöt
Väliseiniin liittyvät muutostyöt
Liesituulettimen uusiminen
Asbestiin liittyvä ohjeistus

Ohjeet löytyvät Huoneistotiedosta taloyhtiön asiakirjoista Yleiset huoneistoremonttiohjeet -kansiosta.

Osakkaan muutostyöoikeuden ulkopuolella ovat huoneiston ulkopuoliset muutostyöt. Ne tarvitsevat taloyhtiön luvan ja usein myös rakennusviranomaisen luvan. Tällaisia ovat tyypillisimmin esim. viilennyslaitteiden ja lautasantennien asennukset, parvekelasitukset ja joissain tapauksissa piha-alueiden kunnostamiset terasseilla ja aidoilla. Muutostyölle voidaan asettaa ehtoja tai kokonaan kieltää taloyhtiössä yhteisesti päätetyn linjan mukaisesti ja luvatta tehtynä vaatia purettavaksi.

Vain osakeluetteloon merkityllä osakkaalla on muutostyöoikeus omistamaansa huoneistoon. Jos olet huoneiston uusi omistaja, ilmoita osakkaiden saannosta isännöitsijätoimistoon ennen muutostyöilmoituksen tekemistä. Vuokralaisen tulee aina sopia kaikista remonteista vuokranantajansa kanssa. Vain osakas voi ilmoittaa vuokralaisen kanssa sovituista remonteista taloyhtiölle.

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa osakasta ilmoittamaan yhtiölle omista kunnossapito- tai muutostöistään. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen muutostyön aloittamista aina, kun remontti voi vaikuttaa kiinteistön rakenteisiin, eristeisiin, akustiikkaan, rakennuksen perusjärjestelmiin, yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kunnossapitovastuulla oleviin asioihin.

Ilmoitusmenettelyn tarkoituksena ei ole kieltää remontoimista, vaan varmistaa että ne tehdään hyvää rakennustapaa noudattaen ja alan ammattilaisten toimesta, jotta osakkaan tekemistä töistä ei aiheudu haittaa kiinteistön kunnolle tai muille osakkaille.

Huoneistoremontista on ilmoitettava esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Ilmanvaihtojärjestelmän ja liesituulettimen muutokset
Keittiöremontit, joissa kosketaan putkistoihin ja vedenjakelu on katkaistava
Kiukaan tai sähkölieden vaihto
Kylpyhuoneremontit (laajennukset vaativat myös rakennusluvan)
WC-istuimen uusiminen
Viemärien tai uuden vesipisteen asennus
Uusi pesukoneen liitäntä, pesukoneen hanan poisto/vaihto
Vesi-, sähkö- tai kaasujohtojen muutokset
Laatoituksen poisto tai muu työ, joka vaikuttaa vesieristeisiin
Laattojen, parketin tai laminaatin asentaminen muovimaton päälle
Lattialämmön asentaminen
Lattialaattojen asentaminen
Lautasantennin asentaminen
Nettiyhteyden muutokset taloyhtiön johtoverkossa
Talon eristysten muutokset
Huoneistosaunan rakentaminen (voi vaatia myös rakennusluvan)
Kantavien rakenteiden muutokset (vaatii lähes aina rakennusluvan)

Pientä pintaremonttia – ei tarvitse ilmoittaa

Edelleen on myös pienimuotoisia kunnostustöitä, joista ei tarvitse ilmoittaa. Kuivien tilojen pintaremontit, kuten maalaus, tapetointi ja lattiamateriaalin vaihto vastaavaan materiaalii,n eivät vaadi ilmoitusta. Myös väliovien ja kuivatilojen kaapistojen ja kaappien vaihdot voi tehdä ilmoittamatta kuten myös saunan lauteiden vaihtaminen tai uuden pesukoneen hankkiminen on mahdollista, jos liitännät ovat valmiina paikoillaan. Tauluja saa ripustaa vapaasti ja hyllyjä kiinnittää. Myös listojen ja kynnysten uusiminen on sallittua ilman taloyhtiön lupaa.

Rajanveto ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan ja itsenäisesti tehtävän huoneistoremontin välillä on kuitenkin häilyvä. Jos olet epävarma, on parempi ilmoittaa etukäteen kuin selvitellä jälkikäteen. Ilmoitusvelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja, eikä maalaisjärki aina välttämättä enää kerro, mitä voi ja ei voi tehdä ilmoittamatta. Esimerkiksi tapetoidessa voidaan poistaa vanhoja tapettikerroksia, jotka sisältävät asbestia.

Muutostyöhakemus tehdään kirjallisesti sähköisellä lomakkeella: https://granlund.talosivut.net/lomakkeet/muutostyo

Lomake löytyy myös Asukkaalle-Tilaa/Ilmoita -valikosta. Työtä ei saa aloittaa ennen kuin siihen on saatu kirjallinen hyväksyntä tekniseltä asiantuntijalta.

Ilmoitus kannattaa tehdä noin kuukautta ennen remontin suunniteltua ajankohtaa, jotta mahdollisille lisäselvityksillekin jää riittävästi aikaa. Ilmoituksen käsittelijän tulee ilmoituksesi perusteella pystyä arvioimaan, että työ suoritetaan hyvää rakennustapaa noudattaen ammattilaisten toimesta eikä siitä ole haittaa kiinteistölle tai muille osakkaille.

Huolellisesti täytetystä ilmoituksesta tulee käydä ilmi: teettäjän yhteystiedot, missä ja mitä ollaan tekemässä, remontin ajankohta ja tekijät. Kuvaile muutostyön sisältö/työvaiheet yksityiskohtaisesti. Laajemmissa remonteissa (keittiön siirto, muutokset kantavissa rakenteissa) ilmoituksen liitteeksi tarkemmat suunnitelmat, kuvat, piirustukset ja mahdolliset viranomaisluvat.

Unohda tee-se-itse työt! Taloyhtiössä huoneistoremonttia, sähkö-, LVI-, vedeneristystöitä saavat tehdä vain sertifioidut ja luvan saaneet, koulutetut alan ammattilaiset.

Muutostyöhakemuksen käsittely on osakkaalle maksullista ja käsittelymaksun tulee olla maksettu verkkokaupassa, ennen kuin hakemus otetaan käsittelyyn.

Käsittelymaksua ei tarvitse maksaa silloin, kun ilmoitus koskee tyyppihyväksytyn, merkiltään määritellyn hanan, wc-istuimen, pesukoneen, astianpesukoneen, liesituulettimen tai liesikuvun asentamista olemassa olevaan vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- tai sähköjärjestelmään taloyhtiölle ilmoitetun alan ammattilaisen toimesta ja taloyhtiölle ilmoitetulla tavalla.

Mikäli muutostyöilmoituksessa ilmoitettuihin tietoihin tulee muutoksia tai täydennyksiä muutostyöilmoituksen lähettämisen jälkeen, tulee osakkaan ilmoittaa muutoksista muutostyöilmoituksen käsittelijälle. Taloyhtiöllä on oikeus perua hyväksytty muutostyöilmoitus, mikäli muutostyöilmoitukseen tulee muutoksia hyväksymisen jälkeen.

Huoneistoremontista on ilmoitettava esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

Ilmanvaihtojärjestelmän ja liesituulettimen muutokset
Keittiöremontit, joissa kosketaan putkistoihin ja vedenjakelu on katkaistava
Kiukaan tai sähkölieden vaihto
Kylpyhuoneremontit (laajennukset vaativat myös rakennusluvan)
WC-istuimen uusiminen
Viemärien tai uuden vesipisteen asennus
Uusi pesukoneen liitäntä, pesukoneen hanan poisto/vaihto
Vesi-, sähkö- tai kaasujohtojen muutokset
Laatoituksen poisto tai muu työ, joka vaikuttaa vesieristeisiin
Laattojen, parketin tai laminaatin asentaminen muovimaton päälle
Lattialämmön asentaminen
Lattialaattojen asentaminen
Lautasantennin asentaminen
Nettiyhteyden muutokset taloyhtiön johtoverkossa
Talon eristysten muutokset
Huoneistosaunan rakentaminen (voi vaatia myös rakennusluvan)
Kantavien rakenteiden muutokset (vaatii lähes aina rakennusluvan)

Pientä pintaremonttia – ei tarvitse ilmoittaa

Muutostyöilmoitukset käsittelee rakennustekniikan asiantuntija. Saat viiden (5) arkipäivän kuluessa käsittelymaksun maksamisesta tekniseltä asiantuntijalta sähköpostilla tiedon, miten ilmoituksesi käsittely etenee ja milloin remonttisi voi alkaa. Taloyhtiöstä ja remontin laajuudesta riippuen voidaan tarvita lisäselvityksiä tai hallituksen käsittely, ennen remontin aloittamista.

Varaathan ilmoituksen käsittelylle reilusti aikaa, käsittelyssä on taloyhtiökohtaisia eroja!

Muutostyöhakemuksen käsittely on osakkaalle maksullista ja käsittelymaksu maksetaan verkkokaupassa, ennen kuin hakemus otetaan käsittelyyn.

Verkkokauppa

Pääset verkkokauppaan myös Asukkaalle – Tilaa/Ilmoita-valikosta:
https://www.granlundisannointi.fi/asukkaalle/tilaa-ja-ilmoita/

Taloyhtiöllä on lain määräämä oikeus valvoa, että osakkaan muutostyö suoritetaan rakennusta ja kiinteistöä vahingoittamatta, hyvän rakennustavan mukaisesti sekä 3, 5, 6 ja 8 §:ssä tarkoitettuja ehtoja noudattaen.

Yhtiön on huolehdittava siitä, että muutostyön valvonta on yhtiön ja muiden osakkeenomistajien kannalta riittävällä tavalla järjestetty. Muutostyön suorittava osakkeenomistaja vastaa tarpeellisista ja kohtuullisista yhtiön valvontakuluista.

Vaikka muutostyön valvonnan kustannuksesta vastaa osakas, tehdään valvonta asunto-osakeyhtiölain mukaisesti taloyhtiölle – valvonnalla varmistetaan, että muutostyöstä ei aiheudu haittaa taloyhtiölle. Tämän vuoksi valvonnan suorittaa aina taloyhtiön valvoja, ei osakkaan nimeämä valvoja. Erikseen sovittaessa osakas ja taloyhtiön hallitus voivat sopia valvojaksi nimettävän jonkun muun henkilön, kuin taloyhtiön oman valvojan.

Muutostöiden valvontatarve arvioidaan aina muutostyökohtaisesti. Muutostyökohtaisissa ohjeistuksissa on esitetty tavanomaiseen muutostyöhön liittyvän valvonnan tarve ja tarkastukset. Remontin laajuudesta riippuen valvontakäyntejä on tavallisesti 3- 4 kpl. Valvontaa edellyttäviä muutostöitä ovat tyypillisimmin esim. keittiö- ja kylpyhuoneremontit.

Saat tiedon valvontatarpeesta ilmoituksen käsittelyn yhteydessä. Valvonta tilataan ja maksetaan verkkokaupassa. Muutostyöilmoituslomakkeelta ja verkkokaupasta löytyvät valvonnasta muutostyökohtaisesti perittävät maksut. Tilauksesi jälkeen tekninen asiantuntijamme on sinuun yhteydessä ajankohdan sopimiseksi.

Älä jätä lopputarkastusta tekemättä. Sen perusteella tehdään remontistasi merkintä isännöitsijäntodistukselle. Sillä voi olla myös huoneistosi arvoa nostava vaikutus!

Osakas vastaa aina kaikista muutostyöhön liittyvistä kustannuksista, ellei taloyhtiökohtaisesti ole toisin erikseen sovittu. Mikäli taloyhtiössä on sovittu joidenkin kustannuksien kohdistamisesta taloyhtiölle, vastaa osakas ko. asian selvittämisestä sekä laskutuksesta taloyhtiölle.

Osakas vastaa aina mahdollisista muutostyön yhteydessä syntyneiden vaurioiden korjaamisesta niin korjattavan huoneiston sisällä, kuin huoneiston ulkopuolellakin.

Mikäli muutostyön yhteydessä on syntynyt vaurioita huoneiston ulkopuolisille rakenteille (yleiset tilat, naapurihuoneisto), on taloyhtiöllä tarvittaessa oikeus tilata korjaustyöt ulkopuoliselta tekijältä. Muutostyöstä vastaava osakas on velvollinen korvaamaan em. töiden aiheuttamat kustannukset taloyhtiölle.

Osakasta suositellaan aina ottamaan kotivakuutus huoneistoon. Lisäksi osakasta suositellaan varmistamaan muutostyön tekemisestä vastaavilta urakoitsijoilta urakoitsijan vakuutuksien voimassaolo ja kattavuus. Mikäli osakas tekee muutostyötä omatoimisesti yksityishenkilönä, suositellaan osakasta varmistamaan oman kotivakuutuksen riittävyys mahdollisissa vahinkotilanteissa.

Muutostyöhön ryhtyvän on aina suositeltavaa laatia teettämästään muutostyöstä kirjallinen urakkasopimus valitsemansa urakoitsijan kanssa.

Urakkasopimus voi olla vapaamuotoinen sopimus, jossa ilmenee tarvittavat tiedot, kuten:

urakkahinta
urakan sisältö
urakka-aika
mahdollinen viivästyssakko (jos urakka-aika ei toteudu)
sopimusehdot
- kuluttajalla on aina suojanaan kuluttajansuojalaki

Urakkasopimus on aina muutostyön tekijän ja urakoitsijan välinen sopimus, eikä ko. sopimusta ole tarpeen toimittaa taloyhtiölle tai valvojalle.

Muutostyön tekijän on suositeltavaa pyrkiä lisäämään urakkasopimukseen maininta, jossa urakoitsija velvoitetaan noudattamaan taloyhtiön ohjeistuksia muutostöihin liittyen sekä sopia mahdollisista kustannuksista, mikäli muutostöiden ohjeistuksien noudattamatta jättäminen aiheuttaa lisäkustannuksia valvonnan osalta.

Sähkötyöt

Sähkötyön tekijällä tulee olla asianmukaiset luvat sähkötöiden tekemiseen. Muutostyön teettäjä (osakas) vastaa aina siitä, että muutostyön tekijöillä on vaadittavat luvat ja pätevyydet työn tekemiseen.

Sähkötyöt tulee teettää niin purkua, kuin uudelleenasennustakin myöten sähköalan ammattilaisella. Sähköasentajalla tulee olla valmius tehdä sähköjen tarkastuspöytäkirja, kun muutostyö on valmis. Sähköjen tarkastuspöytäkirja tulee aina toimittaa muutostyön valvojalle.

Muutostyöhön ryhtyvät tulee varmistaa asennustyöstä vastaavan urakoitsijan vastuuvakuutuksen voimassaolo. Vastuuvakuutuksen tulee olla riittävä kattamaan myös mahdollisesti ympäröiville huoneistoille aiheutuneiden vahinkojen korjaukset.

LVI-työt

LVI-työt tulee aina teettää putkiurakoitsijalla, jonka työnjohtajalla on kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden asennusoikeudet ja/tai IV-oikeudet. Lisäksi LVI-asentajalla tulee olla riittävä kokemus ja koulutus ko. töiden tekemisestä.

LVI-työt tulee teettää niin purkua, kuin uudelleenasennustakin myöten LVI-alan ammattilaisella. Muutostyöhön ryhtyvät tulee varmistaa asennustyöstä vastaavan urakoitsijan vastuuvakuutuksen voimassaolo. Vastuuvakuutuksen tulee olla riittävä kattamaan myös mahdollisesti ympäröiville huoneistoille aiheutuneiden vahinkojen korjaukset.

LVI-työt tulee tehdä aina laadukkailla, CE-hyväksytyillä tuotteilla.

Mikäli ilmanvaihtoon tehdään muutoksia, joiden seurauksena IV-venttiili uusitaan, tai muusta syystä aikaisemman venttiilin säätöjä muutetaan, tulee muutostyön jälkeen IV-kanavan virtausmäärä säätää oikeaksi. Osakkaan tulee luovuttaa tässä tapauksessa IV:n mittauspöytäkirja muutostyön lopputarkastuksessa muutostyön valvojalle tai tilata IV:n mittaus ja säätö taloyhtiön tekniseltä asiantuntijalta lopputarkastuksen tilauksen yhteydessä.

Taloyhtiön yleiset järjestyssäännöt tulee lukea ennen muutostöiden aloitusta. Mikäli taloyhtiön järjestyssäännöissä ei toisin todeta, saa meluavia töitä tehdä arkisin klo 8 – 17 ja viikonloppuisin ja pyhäpäivinä klo 9.– 15.

Muutostyön tekemisestä tulee ilmoittaa naapurihuoneistoja joko taloyhtiön ilmoitustaululla, porraskäytävässä tai postilaatikoihin jaettavalla tiedotteella. Tiedotteesta tulee löytyä remontinteettäjän yhteystiedot.

Vesikatkosta on ilmoitettava aina 3 vrk etukäteen ilmoitustaulun ja ulko-ovien lisäksi myös huoneistoon jaettavalla tiedotteella.

Ennen muutostöiden aloittamista tulee tehdä tarvittavat suojaukset. Suojattavia tiloja korjattavan huoneiston lisäksi ovat taloyhtiön yleiset tilat. Puutteellisesta suojauksesta aiheutuvien taloyhtiön yleisien tilojen vaurioiden korjaaminen on osakkaan vastuulla.

Taloyhtiön hissien käyttäminen muutostöihin liittyvien materiaalien ja purkujätteen kuljettamiseen on ehdottomasti kielletty.

Osakas vastaa taloyhtiön yleisien tilojen siivouksesta, mikäli muutostyön tekemisen seurauksena yleisiin tiloihin leviää pölyä ja muuta jätettä. Taloyhtiöllä on oikeus tilata ylimääräinen siivous yleisiin tiloihin, mikäli tilat likaantuvat muutostyön seurauksena. Siivouksen kustannukset osoitetaan muutostyöstä vastaavalle osakkaalle.

Muutostyöhön liittyvät purku- ja muut rakennusjätteet tulee toimittaa suoraan jätteidenkeräysasemalle. Purkujätteiden ja rakennusmateriaalien välivarastointi taloyhtiön yleisissä tiloissa ja piha-alueella ei ole sallittua. Mitään purkujätettä ja muuta rakennusmateriaalia ei saa laittaa taloyhtiön jäteastioihin.

Huoneiston ilmanvaihto tulee aina suojata rakennuspölyltä ennen purkutöiden aloittamista. Mikäli taloyhtiön ilmanvaihtohormisto likaantuu muutostyön seurauksena, on taloyhtiöllä tarvittaessa oikeus tilata ilmanvaihtohormiston puhdistus osakkaan kustannuksella

Ajoneuvojen ja peräkärryjen sijoittaminen taloyhtiön piha-alueelle tulee tehdä taloyhtiön pysäköintiohjeiden mukaisesti. Pelastusteille pysäköinti on ehdottomasti kielletty.

Uusin asbestilainsäädäntö on tullut voimaan 1.1.2016. Uusimman lainsäädännön mukaan purettavan materiaalin asbestipitoisuus tulee olla kartoitettu, mikäli kiinteistö ja purettava materiaali on rakennettu ennen vuotta 1994. Asbesti on terveydelle erittäin vaarallista.

Suomessa asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa vuosina 1922–1992. Erityisen runsasta asbestin käyttö oli vuosina 1963–1979. Asbestia on käytetty rakentamisessa muun muassa putkieristeissä, ruiskutuseristeenä, tasoitteissa, kiinnityslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa, saumauslaasteissa, kaakeleissa, vinyylilaatoissa, palokatkoeristeissä, ovissa, etenkin palo-ovissa, proppausmassoissa, sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Materiaalia ei saa purkaa asbestinpurkutyönä, mikäli materiaalin asbestipitoisuutta ei ole tutkittu. Asbestia ei voi havaita silmämääräisesti, eikä asbesti muodosta hajua. Asbestikuitu on mahdollista erottaa vain mikroskoopilla.

Osakkaan tekemissä muutostöissä osakkaan tulee teettää asbestikartoitus purettavista materiaaleista. Osakas vastaa aina siitä, että huoneiston muutostyössä ei pureta asbestipitoisia materiaaleja tavallisena purkutyönä. Asbestikartoitus tulee teettää asbestiin perehtyneellä asbestikartoittajalla ja asbestikartoitusraportti liittää muutostyöhakemukseen. Osakkaan muutostyössä asbestikartoituksen kustannus kohdistuu osakkaalle, ellei taloyhtiössä ole toisin sovittu.

Pienissä töissä, kuten kiinnikereikien (esimerkiksi taulun kiinnityskoukun poraaminen) poraamisessa ei asbestikartoitusta tarvitse tehdä.

Tarkempi asbestiohjeistus Huoneistotiedossa, taloyhtiön asiakirjoissa, Yleiset huoneistoremonttiohjeet -kansiossa.

Asbestilainsäädäntöön voi tutustua tarkemmin internetosoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150798

Mikäli huoneistosta löytyy asbestikartoituksessa asbestia, tulee osakkaan teettää purkutyöt asbestipurkutyönä. Asbestinpurkutyötä saa tehdä vain asbestinpurkutyöluvan saanut toimija.

Asbestinpurkuluvan saaneet toimijat on listattu internetosoitteessa http://asbestipurkuluparekisteri.ahtp.fi/

Osakkaan muutostyön yhteydessä tekemät taloyhtiön perustason parannukset tai huoneiston alkuperäisestä asusta poikkeavat muutokset siirtyvät osakkaan kunnossapitovastuulle. Tällaisia ovat esim. parempi- tai huonolaatuisempi hana ja wc-pönttö tai taloyhtiön omaksumalle kunnossapitovastuulle kuulumattomien lisävarusteiden asennukset, kuten lattialämmitys, tai rakenteelliset käyttötarkoituksen muutokset esimerkiksi kuivatilan muuttaminen märkätilaksi = vaatehuoneeseen rakennettu sauna.

Taloyhtiön suostumus ja valvonta eivät siirrä kunnossapito- tai vahingonkorvausvastuuta osakkaan tekemästä muutostyöstä taloyhtiölle. Ilmoitus- ja valvontavelvollisuuden tarkoituksen on varmistaa, että osakkaan tekemät muutostyöt tehdään hyvän rakennustavan mukaisesti ja siten, ettei niistä ole haittaa kiinteistön rakenteille tai muille osakkaille.

Perustasoa tai vastuunjakoa muuttavista toimenpiteistä tehdään merkintä isännöitsijäntodistukseen (Asunto-osakeyhtiölaki 2010).

Vastuiden siirtyminen uudelle osakkaalle

Esimerkki:
Vaatehuoneeseen osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Jotta korjaustoimenpiteitä päästään tekemään, myös saunan purkaminen vaatehuoneen purkamiseen verrattuna aiheuttaa taloyhtiölle lisäkustannuksia, jotka tulevat osakkaan maksettavaksi.

Linjasaneerauksien yhteydessä tehtävät osakasmuutostyöt valvotaan Granlund Isännöinnin teknisen asiantuntijan toimesta, vaikka itse urakkaa valvookin jokin muu valvontayritys. Linjasaneerauksien yhteydessä tehtävät muutostyöilmoitukset tulee ilmoittaa Granlund Isännöinnin muutostyöilmoituslomakkeella. Lupa linjasaneerauksen yhteydessä tehtäville muutostöille annetaan linjasaneerauksen yhteydessä taloyhtiön hallituksen, linjasaneerausurakoitsijan ja linjasaneerauksen suunnittelijan käsittelyssä. Muutostyön suunnittelun tarve arvioidaan linjasaneerausurakoitsijan ja linjasaneerauksen suunnittelijan toimesta. Muutostyön valvonta sovitaan hankekohtaisesti huomioiden hankkeen yksityiskohdat.

Turvallisuus

Taloyhtiössä turvallisuus on yhteinen asia joka päivä, oma toiminta vaikuttaa naapurin turvallisuuteen ja päinvastoin. Turvallisuus on sekä oikeus että velvollisuus. Pelastuslain mukaan jokaisella ihmisellä on vastuu siitä, ettei omalla toiminnallaan vaaranna toisten tai omaa turvallisuuttaan. Arjen turvallisuus syntyy pienistä teoista.

Asukkaiden vastuulla on huolehtia kotiensa turvallisuudesta, palovaroittimiensa toimivuudesta ja tulipalojen ehkäisemisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Tulipalojen syttymistä voi ehkäistä. Ne eivät tapahdu sattumalta, vaan ihminen aiheuttaa itse omilla toimillaan 50 % tulipaloista.

Kokkaaminen on yleisin asumisen paloturvallisuuteen liittyvä riskitekijä. Kodissa eniten tulipaloja aiheuttaa päälle unohtunut liesi tai uuni.

Muita paloturvallisuuden kannalta huomioitavia seikkoja ovat sähkölaitteet, joita tulee käyttää vain ehjänä ja käyttöohjeiden mukaan. Pesukoneita ei jätetä päälle ilman valvontaa. Ne ovat palovaaran ohella myös hyvin potentiaalisia vesivahingon aiheuttajia.

Valaisimien ja muiden kuumenevien sähkölaitteiden osalta huolehditaan riittävästä varoetäisyydestä.

Sauna ei ole tavaroiden säilytys- eikä pyykinkuivauspaikka.

Kynttilä on avotuli ja sen kanssa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta.

Myös oma riskinotto vaikuttaa paloturvallisuuteen. Huolimaton tupakointi tai humalahakuinen alkoholinkäyttö ovat merkittävä riski.

Paristokäyttöisen palovaroittimien hankinta ja sen kunnosta huolehtiminen ovat osakkaan vastuulla.

Jokaisen asunnon jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin, ja palovaroittimia on oltava vähintään yksi jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimen toimivuus tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin, mielellään kerran kuussa. Pariston vaihto tehdään vähintään kerran vuodessa esim. 1.12.

Kotoa on hyvä löytyä riittävä määrä alkusammutusvälineitä, ja jokaisen kannattaa opetella käyttämään niitä.

Sammutuspeitteen tai vaahtosammuttimen paikka on keittiössä, josta palot yleisimmin saavat alkunsa. Vettä ei saa käyttää rasva- eikä sähköpalojen sammuttamiseen.

Huoneiston sammutusvälineet kuuluvat asukkaan vastuulle.

Hallitus ja isännöitsijä vastaavat, että talon turvallisuusjärjestelyt ovat määräysten mukaiset ja laativat taloyhtiön turvallisuusasiakirjat, joihin jokaisen on hyvä tutustua.

Pelastussuunnitelma on tavallisesti jaettu huoneistoihin ja/tai se löytyy sähköisenä taloyhtiön sivuilta. Siihen on kirjattu asuinympäristöön liittyvät riski- ja vaaratekijät, ohjeet onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi.

Turvallisuuteen liittyvät asiat kannattaa ottaa säännöllisesti puheeksi taloyhtiön kokouksissa tai yhteisissä tapahtumissa. Tavallisimmat huomiot liittyvät tavaroiden säilyttämiseen porrashuoneessa, viallisiin paloturvallisuuslaitteisiin ja pelastusteiden esteettömyyteen.

Avainturvallisuus on asukkaan omaisuuden ja koko taloyhtiön turvan kannalta tärkeää. Kaikista asunnon avaimista tulee pitää hyvää huolta. Avaimiin ei tule liittää nimi-, osoite- eikä mitään muitakaan tunnistetietoja, joilla se voidaan yhdistää asuinpaikkaan. Ole tarkkana, kenelle luovutat avaimesi tai ulko-oven avauskoodin.

Mikäli riski väärinkäyttöön on olemassa, lukot kannattaa saman tien sarjoittaa uudestaan. Se on pieni kustannus ja helppo toimenpide verrattuna mahdolliseen vahinkoon. Taloyhtiöissä, joissa on elektroninen lukitusjärjestelmä, kadonneen avaimen poistaminen käytöstä käy kädenkäänteessä. Myös huoneiston vaihtaessa omistajaa tai asukasta uudelleensarjoitusta kannattaa harkita. Lukkoliike tekee sarjoituksen isännöintitoimiston tilauksesta.

Osakas vastaa uusien avaimien teettämisestä ja avaimen katoamisesta johtuvasta lukkojen sarjoituksesta.

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
Pidä huoneiston kulkureitit vapaana.
Palovaarallisten aineiden säilyttäminen huoneistokohtaisissa ullakko- ja kellarivarastoissa on kokonaan kielletty.
Yleisillä kulkureiteillä, porrashuoneessa tai varaston käytävillä EI saa säilyttää mitään tavaraa, ei mattoja, auton renkaita, kasveja eikä lastenvaunuja.
Polkupyöriä saa säilyttää vain polkupyörille osoitetuissa paikoissa.
Mopoja voi säilyttää polkupyörävarastossa, jos tankki on tyhjä, tuuletettu ja akkukaapelit on irrotettu ja ellei taloyhtiö toisin määrää.

Irrota auton lämmitysjohto aina käytön jälkeen!

Auton esilämmitys kannattaa, se tekee matkasta mukavaa, turvallista ja säästää luontoa. Säädä lämmitysaika lämpötilan mukaan.

Lämmitysjohto tulee turvallisuussyistä irrottaa pistorasiasta aina käytön jälkeen. Pistorasiassa roikkuva johto aiheuttaa vaaraa lapsille ja lemmikeille.

Joka talvi huolto keräilee tolppiin jätettyjä johtoja talteen. Pidä huolta omastasi, niin vältyt ylimääräiseltä vaivalta. Myös pistorasiakotelon kansi on syytä pitää lukittuna.

Kun henki, terveys tai omaisuus on uhattuna, hätäkeskuksesta saa poliisin, pelastuslaitoksen ja ensihoidon apua.

Hätätilanteessa

PELASTA välittömässä vaarassa olevat.
VAROITA muita vaarasta.
HÄLYTÄ, soita 112, turvallisesta paikasta.
SAMMUTA, jos voit tehdä sen turvallisesti.
RAJOITA, sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihto.
OPASTA palokunta paikalle.

Toimenpidejärjestys voi vaihdella tilanteen mukaan.

MUISTA, älä koskaan poistu savuiseen portaikkoon.

Oikea toiminta tulipalossa on elintärkeää! Tulipalossa pitää rakennuksesta pystyä poistumaan nopeasti ja turvallisesti. Aikaa poistumiseen on vain 2 – 3 minuuttia.

Tee yhdessä perheesi kanssa oma pelastautumissuunnitelma. Suunnitelkaa poistumisreitit joka huoneesta. Ota lapset mukaan suunnitelman laatimiseen. Kerro, ettei tulipalossa saa mennä piiloon! Poistumisharjoitus kannatta tehdä pimeässä. Se voi olla jopa elämys koko perheelle.

Huoneistosta ei voi poistua savua täynnä olevaan porraskäytävään. Turvallisinta on silloin pysyä omassa asunnossa ja odottaa palokuntaa. Toisena poistumisreittinä hätätilanteessa voidaan käyttää parveketta, ikkuna-aukkoa tai palokunnan tikasautoa. Älä mene parvekkeelle, jos alapuolella palaa.

Ilmoita itsestäsi huutamalla, vilkuttamalla valoja, heiluttamalla kädellä ikkunasta tai soittamalla hätäkeskukseen 112. Tuki raot, jos savua tulee sisään.

Tutustu taloyhtiösi pelastussuunnitelmaan!

On hyvä varmistaa, että myös lapsella on valmiudet toimia oikein mahdollisessa hätätilanteessa.

Muistaako lapsi hätänumeron ja oman kodin tarkan osoitteen? Miten tulee toimia tulipalossa, sähkökatkon aikana tai vaikkapa ukonilmalla?

Asioita on hyvä aika-ajoin myös kerrata, sillä tutkimusten mukaan lapset muistavat alle puolet heille annetuista turvallisuusohjeista.

Cookie	Kesto	Kuvaus
gpnf_form_session_14_-mittarilukemailmoitukset	7 days	Description is currently not available.
gpnf_form_session_19_-asukkaalle-tilaa-ja-ilmoita-hairioilmoitus	7 days	Description is currently not available.
gpnf_form_session_6_-sisaanmuuttoilmoitus	7 days	Description is currently not available.
gpnf_form_session_8_-lahtoilmoitus	7 days	Description is currently not available.

Vastuunjako ja asuminen taloyhtiössä

Vastuunjako ja asuminen taloyhtiössä

Energiansäästövinkit

Lämmitys

Vedenkäyttö

Saunominen

Astioiden pesu

Ruuan valmistus

Kylmälaitteet

Pyykinpesu

Valaistus

Muut sähkölaitteet

Energiansäästö alkaa seurannasta

Kulutusjoustosta uusi kansalaistaitomme

Vastuunjako tiloittain

Keittiö

Keittiö

Keittiö on vastuunjaon kannalta yksi merkittävimmistä kodin tiloista. Keittiössä osakas vastaa mm. kodinkoneiden, laitteiden ja niiden liitäntäletkujen kunnossapidosta.

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Kunnossapito

Ilmoitusvelvollisuus

Kylpyhuone ja WC

Kylpyhuone ja wc

Kylpyhuone ja wc märkätiloina vaativat osakseen erityistä huolenpitoa. Niiden kuntoa kannattaa hoitaa ja seurata säännöllisesti, sillä märkätilojen korjaaminen on poikkeuksetta työlästä ja kallista.

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Kunnossapito

Huoneistosauna

Huoneistosauna

Huoneistosaunan kunnossapitovastuu jakautuu osakkaan ja taloyhtiön kesken, jos sauna kuuluu taloyhtiön perustasoon.

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Osakkaan muutostyönä rakennuttaman saunan kunnossapito- ja korjaustoimenpiteet ovat kaikilta osin osakkaan vastuulla.

Huoneiston sisäosat

Huoneiston sisäosat

Osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta ja korjaamisesta niiltä osin, kun ne eivät kuulu taloyhtiön vastuulle. Myös laitteet, jotka eivät ole välttämättömiä yhtiön perusjärjestelmien toimivuudelle, ovat osakkaan vastuulla.

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Kunnossapito

Palovaroitin

Venttiilit ja suodattimet

Osakkaan ilmoitusvelvollisuus

Ikkunat

Ikkunat

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Kunnossapito

Hyvät tietää, jos ikkuna hajoaa.

Ovet ja avaimet

Ovet ja avaimet

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Avainturvallisuus

Parveke

Parveke

Parveke kuuluu huoneistoon ja on osakkaan hallinnassa olevaa tilaa, jos parvekkeelle on kulkuyhteys vain osakehuoneistosta. Taloyhtiö vastaa kokonaisuudessaan parvekkeista, joille on yleinen pääsy.

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Kunnossapito

Osakashallinnassa oleva piha-alue

Osakashallinnassa oleva piha-alue

Taloyhtiön vastuulla

Osakkaan vastuulla

Rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät

Rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät

Taloyhtiön vastuulla

Perustaso

Perustaso

Taloyhtiön teettämän peruskorjauksen yhteydessä, tai jos yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluva järjestelmä aiheuttaa vahinkoa huoneiston sisäosille, yhtiön vastuu on korjata huoneiston sisäosat ennalleen vain taloyhtiön perustasoon.

Poikkeava kunnossapitovastuu

Poikkeava kunnossapitovastuu

Muutostyö muuttaa vastuita

Muutostyö muuttaa vastuita

Vastuiden siirtyminen uudelle osakkaalle

Esimerkki: Vaatehuoneeseen osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Vahingonkorvausvastuu

Vahingonkorvausvastuu

Huoneiston huolellinen hoito ja kunnossapito

Esimerkki:
Vaatehuoneeseen osakasmuutostyönä rakennettu sauna

Esimerkki:
Vaatehuoneeseen osakasmuutostyönä rakennettu sauna