Vuonna 1940 valmistunut As Oy Iso-Kaari 8 valitsi Granlundin korjausrakentamisen asiantuntijat vastaamaan taloyhtiön linjasaneerauksen toteutussuunnittelusta ja työnaikaisesta LVIS-valvonnasta.

Iso-Kaari 8:n linjasaneeraus suunniteltiin vuoden 2017 aikana, ja remontti valmistui 2019.

”Granlundin valinnassa referenssit vaikuttivat paljon, mutta myös hinta oli kohdallaan. Lisäksi projektinjohtajalla oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä heidän kanssaan, joten valinta oli helppo”, kertoo taloyhtiö Iso-Kaari 8:n hallituksen puheenjohtaja Juho Huitu.

Arkkitehtuuri huomioitiin putkiremontin suunnittelussa

”Osakasmuutoksina kylpyhuoneita laajennettiin ja keittiöitä siirrettiin, ja lisäksi painovoimaisen ilmanvaihdon hormien kunnostamiseen panostettiin selvästi keskimääräistä enemmän”, kertoo Granlundin linjasaneerauspalvelujen liiketoimintapäällikkö Tuomas Vesalainen.

Arkkitehti Else Aropaltion suunnitteleman kerrostalon ulkoasu on suojeltu, ja myös korkeiden huoneiden yleisilme haluttiin säilyttää. Hankesuunnitelman sisältö ja suunnitteluratkaisut käytiin yhdessä huolellisesti läpi. ”Granlundin suunnittelija Miko Järvinen ymmärsi hyvin, miksi emme tykänneet hankesuunnitelman ideasta laskea alakattoja ja lisätä kotelointeja”, Huitu sanoo.

Tekniikan reititykset onnistuttiinkin tekemään asuntojen puolella varsin huomaamattomasti.
Hankesuunnitelmassa esitetyt koteloinnit vähenivät selvästi myös porrashuoneissa. ”Suunnittelijoiden avustuksella porrashuoneiden sähkönousuista poistettiin vanhat sähköjohdot ja -mittaristot, jolloin samat kuilut riittivät uusille vesi- ja lämpöjohdoille. Ylimääräisiä pystykoteloita ei tarvittu.”

Alun perin märkätilojen lämmitys oli tarkoitus toteuttaa taloyhtiön sähköllä. Toteutussuunnittelun aikana ratkaisu muutettiin kuitenkin vesikiertoiseksi lattialämmitykseksi. ”Granlund auttoi meitä takaisinmaksuaikalaskennassa, ja kaukolämmöllä toteutettu vesikiertoinen lattialämmitys osoittautui pitkällä aikavälillä edullisemmaksi vaihtoehdoksi”, Huitu kertoo.

Luottamus pitää linjasaneerauksen hallinnassa

Aikataulun ja budjetin karkaaminen on linjasaneerauksen perushuolenaihe, vaikka usein pelko on turha. Onnistuneen putkiremontin perusedellytys on hyvä yhteishenki.

”Pysyimme budjetissa ja aikataulussa, koska yhteistyö toimi urakoitsijan, valvojan ja suunnittelijoiden välillä”, Huitu sanoo. ”Yhteydenpito ja luottamus puolin ja toisin ratkaisee.”

”Kun kaikki ovat ammattilaisia, ennakkoluulot jätetään kotiin ja yhteistyötä rakennetaan avoimella asenteella”, Vesalainen toteaa.

Suunnittelu ja valvonta kannattaa yhdistää

Granlund vastasi suunnittelun lisäksi linjasaneerauksen työnaikaisesta LVIS-valvonnasta, mikä oli tilaajan mielestä erittäin toimiva ratkaisu. ”Suunnitelmat tehnyt valvoja tuntee suunnitelmat paremmin kuin kukaan muu”, Huitu korostaa.

Kun organisaatio säilyy samana koko hankkeen ajan, kaikki tuntevat suunnitteluratkaisujen perustelut. Samalla myös muutos- ja osakassuunnittelu sujuu jouhevasti.

”Valvojana meidän tehtävämme on huolehtia yhdessä projektinjohtajan ja urakoitsijoiden kanssa, että tilaaja saa juuri sellaista laatua kuin on tilannut”, Vesalainen kiteyttää.